Ruotsalaisuuden päivä
Ruotsalaisuuden päivä (ruots. svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa. Tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata.[1]
Päivää vietetään radiossa lähetettävällä pääjuhlalla, ja siihen liittyviä tilaisuuksia vietetään myös muun muassa ruotsinkielisissä kouluissa, joissa juhlintaan kuuluu oleellisena osana äidinkielen laulu ”Modersmålets sång”. Päivää vietetään Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin juliaanisen kalenterin mukaisena kuolinpäivänä, joka on ollut merkittynä almanakkaan Kustaa Aadolfin nimipäiväksi jo 1600-luvulta lähtien. Kustaa II Aadolf kaatui Lützenin taistelussa vuonna 1632, gregoriaanisen kalenterin mukaan 16. marraskuuta.[2]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juhlapäivä sai alkunsa, kun vasta perustettu Ruotsalainen kansanpuolue päätti puoluekokouksessaan 8. kesäkuuta vuonna 1908 perustaa erityisen ruotsalaisuuden päivän, jonka tarkoituksena oli vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Päiväksi valittiin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä, sillä hän oli kaatunut kolmikymmenvuotisessa sodassa, jonka yhteydessä luotiin pohja Ruotsin suurvalta-asemalle. Alkuvuosina juhla keskittyikin voimakkaasti kuninkaan henkilön ympärille.[2] Ruotsissa samaa päivää on vietetty 1800-luvulta saakka nimenomaan kaatuneen kuninkaan muistoksi ja juhlan nimi on Kustaa Aadolfin päivä (Gustav Adolfsdagen).[3][4][5]
Kieliriitojen värittämällä 1930-luvulla ruotsalaisuuden päivän juhlintaa varjostivat äärimmillään jopa rajuiksi katutappeluiksi kärjistyneet Suomen kieliryhmien väliset kiistat. ”Suomalaisuusintoilijoiden” piirissä päivää pidettiin ”aggressiivisen imperialismin juhlapäivänä”.[6] Aitosuomalaiset ylioppilaat ja lukiolaiset perustivat päivälle vuonna 1932 kilpailevan juhlan, hakkapeliittain päivän.[5] Toisen maailmansodan aikana pyrittiin korostamaan kansan yhteenkuuluvuutta kielirajoista huolimatta ja myös juhlien järjestäjä vaihtui puoluepolitiikan ulkopuoliseksi Folktingetiksi.[2]
Yliopiston almanakkaan 6. marraskuuta on merkitty liputuspäiväksi vuodesta 1979 lähtien.[4] Nimike svenska dagen (ruotsalaisuuden päivä) on ollut almanakassa vuodesta 1980.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ruotsalaisuuden päivä Folktinget. Arkistoitu 6.11.2014. Viitattu 6.11.2014.
- ↑ a b c Ruotsalaisuuden päivä 6.11. Yle Oppiminen. Viitattu 6.11.2013.
- ↑ Gustav Adolfsdagen Nationalensyklopedin. Viitattu 14.12.2010. (ruotsiksi)
- ↑ a b Oja, Heikki: Aikakirja 2013, s. 198. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2013. ISBN 952-10-3221-9 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 6.11.2014).
- ↑ a b Max Engman: Kielikysymys, s. 307. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2018.
- ↑ 100 år nära dig (RKP:n historiikki), s. 29 (Internet Archive) sfp.fi. Arkistoitu 29.11.2013. Viitattu 6.11.2014.
- ↑ Helsingin yliopiston almanakkatoimiston sivusto, sisältää muun muassa skannattuja kopioita vanhoista almanakoista. Katso marraskuun sivut vuosilta 1978, 1979 ja 1980: vuoteen 1978 saakka päivän kohdalla oli vain nimi Kustaa Aadolf, vuonna 1979 lisäksi lipun kuva ja vuodesta 1980 lähtien nykyinen nimike.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yle Oppiminen: Ruotsalaisuuden päivä 6.11.
- Yle Areena: Ruotsalaisuuden päivä alle minuutissa
- Folktinget om Svenska dagen (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
- Svenska Yle Arkivet: Behöver vi svenska dagen? (ruotsiksi)
- Svenska Yle Vetamix: Varför firas svenska dagen? (ruotsiksi)