Rob Halford
Rob Halford | |
---|---|
Rob Halford vuonna 2005 |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Robert John Arthur Halford |
Syntynyt | 25. elokuuta 1951 |
Ammatti | laulaja-lauluntekijä, muusikko |
Muusikko | |
Taiteilijanimi | Rob Halford, Metal God |
Laulukielet | englanti |
Aktiivisena | 1969– |
Tyylilajit | heavy metal, hard rock |
Soittimet | laulu, huuliharppu, banjo, saksofoni |
Yhtyeet | Judas Priest, Fight, 2wo, Halford |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Robert John Arthur "Rob" Halford (s. 25. elokuuta 1951 Sutton Coldfield, Warwickshire, Englanti) on brittiläinen heavy metal -muusikko, joka tunnetaan parhaiten Judas Priest -yhtyeen laulajana. Halfordin tavaramerkiksi muodostui monioktaavisen äänialansa ja kirkuvan laulutyylinsä lisäksi keikoilla käyttämänsä SM-tyylinen pukeutuminen ja häntä onkin sittemmin pidetty heavy metal -piireissä yleistyneen nahan ja niittien käytön uranuurtajana. Halford on myös tunnettu tavastaan ajaa moottoripyörällä lavalle. Hän on saanut lempinimen Metal God.[1][2][3]
Rob Halford ei kuitenkaan ollut mies Judas Priestin nahka- ja niitti-imagon takana, vaan se oli alun perin yhtyeen kitaristin Kenin eli K. K. Downingin idea. Yhtye piti nahkavaatteita tyyliinsä sopivana, ja myös Halford. Mutta hän kertoo kirjassaan Tunnustan : omaelämäkerta, että on sitkeä harhakäsitys, että juuri hän olisi ajanut nahkavarusteet yhtyeen ilmiasuun tai että hän olisi tehnyt niin siksi, että olisi halunnut pukeutua nahkaan ja koppalakkeihin myös vapaalla – etenkin makuuhuoneessa. Rob Halfordia ei ole kiinnostanut SM-kulttuuri, dominointi tai queer-alakulttuuri, johon kuuluu nahkaa, kahleita tai piiskausta. "Olen aika vaniljainen", hän sanoo.[4]
Halford aloitti uransa Judas Priestissä 1971, mitä ennen hän vaikutti muun muassa yhtyeissä Hiroshima, Abraxas, Thark, Lord Lucifer ja Athens Wood. Halford teki 20-vuotisen uran Judas Priestissa ja lähti sitten soolouralle vuonna 1992. Hän vaikutti sen jälkeen yhtyeissä Fight, Two (Nine Inch Nailsin Trent Reznorin kanssa) ja Halford, jonka albumi Resurrection on saanut runsaasti arvostusta. Resurrectionia seurasi vuonna 2002 edeltäjäänsä eeppisempi, monisyisempi ja progressiivisempi Crucible. Halford palasi takaisin Judas Priestiin vuonna 2003.
Halford on esiintynyt myös Black Sabbathin riveissä kolmella keikalla. Kaksi kertaa hän korvasi Ronnie James Dioa vuoden 1992 Dehumanizer-kiertueella, kun Dio kieltäytyi esiintymästä yhtyeen alkuperäisen laulajan Ozzy Osbournen lämmittelijänä. Vuonna 2004 Halford korvasi itse Osbournen, joka ei pystynyt esiintymään keuhkoputkentulehduksen takia.
2013 Halford lauloi amerikkalaisen Five Finger Death Punch -yhtyeen levyllä The Wrong Side of Heaven and the Righteous Side of Hell, Vol. 1. Hän esiintyi vierailevana solistina kappaleessa "Lift me Up".
Vuonna 1998 Halford kertoi MTV:n haastattelussa olevansa homoseksuaali. Paljastus ei tullut yllätyksenä faneille, ja metallipiirien reaktio paljastukseen onkin ollut yleisesti hyväksyvä.
Halford julkaisi Halford’s Heavy Metal Scriptures -nimisen kirjan 1. marraskuuta 2022.[5]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Judas Priest
Fight
- War of Words (1993)
- Mutations (1994)
- A Small Deadly Space (1995)
- Into the Pit (2008)
2wo
- Voyeurs (1997)
Halford
- Resurrection (2000)
- Live Insurrection (2001)
- Crucible (2002)
- Fourging The Furnace (2003)
- Resurrection World Tour Live At Rock In Rio III (2008)
Vierailijana
- Krokus – Headhunter (1983)
- Hear 'n Aid (1986)
- Ugly Kid Joe – America's Least Wanted (1992)
- Skid Row – B-Side Ourselves (1992)
- Queens of the Stone Age – Rated R (2000)
- Furious IV– Is That You (2002)
- Black Sabbath - Dehumanizer-kiertue
- Five Finger Death Punch - Lift Me Up - Rob laulaa puolet kappaleesta. (2013)
- In This Moment - Black Wedding (2018)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jeff Giles: Judas Priest's Rob Halford Explains 'Metal God' Trademark Ultimate Classic Rock. 19.6.2014. Viitattu 12.7.2016.
- ↑ Rob Halford - Biography & History AllMusic. Viitattu 12.7.2016.
- ↑ Judas Priest's Rob Halford: I've become the stately homo of heavy metal' the Guardian. 3.7.2014. Viitattu 12.7.2016.
- ↑ Tunnustan: omaelämäkerta / Rob Halford, Ian Gittins. Johnny Kniga, 2020, s. 113.
- ↑ Anssi Eriksson: Judas Priest -keulakuva Rob Halford julkaisee ”heavy metal -raamatun” – luvassa muistoja ja anekdootteja metallijumalan elämän varrelta soundi.fi. 19.4.2022. Viitattu 20.4.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rob Halford Wikimedia Commonsissa
|
---|
Studioalbumit | |
---|---|
Konserttitallenteet | |
Kokoelmat | |
Videografia |