Ranskan parlamentti

Osa Ranskan viidennen tasavallan poliittista elämää ja rakennetta koskevaa kokonaisuutta.

Ranskan tasavalta

• Viides tasavalta
• Ranskan perustuslaki (1958)
• Ranskan perustuslakineuvosto

Toimeenpanovalta

• Ranskan tasavallan presidentti
• Ranskan pääministeri
• Ranskan hallitus

Lainsäädäntövalta

• Ranskan parlamentti:
  • Ranskan kansalliskokous
  • Ranskan senaatti

Ranskan aluehallinto

• Alueneuvosto (Ranska)
• Yleisneuvosto (Ranska)
• Ranskan departementit
• Ranskan arrondissementit
• Ranskan kantonit
• Ranskan kunnat

Viidennen tasavallan vaalit

• Ranskan presidentinvaalit
• Ranskan kansalliskokouksen vaalit
• Ranskan senaatin vaalit
• Ranskan aluevaalit
• Ranskan kantonivaalit
• Ranskan kunnallisvaalit
• Ranskan kansanäänestykset

Ranskan puolueet

Ranskan parlamentti on Ranskan valtiollinen elin, joka käyttää lainsäädäntövaltaa ja tarkkailee hallituksen toimintaa. Parlamentti koostuu kahdesta kamarista, jotka ovat alahuone eli kansalliskokous ja ylähuone eli senaatti. Kummallakin kamarilla on omat säädökset, joita ne lakien säätämisessä noudattavat. Koontuessaan yhdessä kamarit muodostavat kongressin, joka säätää perustuslain muutoksista.

Parlamentin molemmat kamarit kokoontuvat vuosittain yhdeksän kuukauden aikana. Tasavallan presidentti voi kutsua ne ylimääräiseen istuntoon.

Kansalliskokousedustajat valitaan suoralla kansanvaalilla. Senaattorit valitaan kuuden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi välillisillä vaaleilla, eli äänestäjinä toimii valittu valitsijakunta.

Parlamentin kaksi kamaria ovat:

• Ylähuone, jota kutsutaan senaatiksi (Sénat)
• Alahuone, joka on nimeltään kansalliskokous (Assemblée nationale)

Nämä kaksi kamaria kokoontuvat eri paikoissa:

• Senaatti kokoontuu Palais du Luxembourgissa
• Kansalliskokous kokoontuu Palais Bourbonissa

Kummallakin kamarilla on omat sisäiset järjestyssääntönsä ja säädöksensä, joita ne lakien säätämisessä noudattavat.

Kun kamarit kokoontuvat Versaillesin palatsiin yhteiseen istuntoon, ne muodostavat kongressin, jonka tehtävänä on säätää perustuslain muutoksista.

Parlamentin molemmat kamarit kokoontuvat vuosittain yhdeksän kuukauden aikana. Ranskan presidentti voi kuitenkin kutsua ne ylimääräiseen istuntoon, jos tilanne niin vaatii.

Ranskan parlamenttia lainsäädännöstä vastaavana valtiomahtina ei pidä kuitenkaan sekoittaa vanhan hallinnon (Ancien régime) aikaisiin parlamentteihin, jotka olivat oikeusistuimia, joskin niillä oli myös joitain poliittisia toimintoja.

Parlamentti termin nykyaikaisessa mielessä ilmaantui Ranskan poliittiseen elämään vasta Ranskan vallankumouksessa. Sen ilmenemismuodot (yksikamarinen, kaksikamarinen tai monikamarinen), nimitykset ja valtaoikeudet ovat vaihdelleen eri Ranskan perustuslakien mukaisesti.

Perustuslain mukaan lain valmistelu on Ranskassa molempien kamarien, kansalliskokouksen ja senaatin, yhteistyön tulos.

Tämän yhteistyön aikaansaamiseksi on käytössä perustuslain 45 artiklan määrittelemä ”sukkulointi”: "kaikki lakiehdotukset tulee valmistella peräkkäin kahdessa eri parlamentin kamarissa ja siten, että niiden hyväksymät tekstit ovat yhtäpitävät”.

• Pascal Jan; Les assemblées parlamentaires françaises. La Documentation française. ISSN : 1763-6191.

• [1] (Arkistoitu – Internet Archive) Ranskan parlamentin viralliset sivut (ranskaksi)