Pensasangervot
| Pensasangervot | |
|---|---|
 Japaninangervo (Spiraea japonica) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: |
Pensasangervot Spiraea L.[1] |
| Katso myös | |
Pensasangervot (Spiraea) on suku ruusukasvien (Rosaceae) heimossa. Useita suvun lajeja ja lajikkeita käytetään koristekasveina. Suomessa ne ovat hyvin suosittuja ja tärkeä osa pihojen kasveja.[2]
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pensasangervot ovat yleensä pienehköjä tai keskikokoisia kesävihantia yksikotisia pensaita. Lehdet sijaitsevat kierteisesti. Lehdet ovat ehyitä tai harvoin liuskaisia ja ehyt- tai hammaslaitaisia. Lehtiruoti on lyhyt.
Kukinto on huiskilo tai sarjamainen ja sijaitsee kuluvan kesän kasvaimen kärjessä tai edellisen kesän kasvaimen sivulla tai lyhyen kukintoperän kärjessä. Kukkien teriö on valkoinen tai punertava ja viisilukuinen. Hedelmä on monisiemeninen tuppilo.[3][4]
Monet lajit ovat kauniisti kukkivia ja niitä on eri korkuisia noin kahden metrin korkuisesta punapajuangervosta (Spiraea douglasii) noin 30 senttimetrin korkuiseen lamopensasangervoon (Spiraea decumbens). Kukat ovat varsin mesipitoisia ja houkuttelevat paljon pölyttäjähyönteisiä, esimerkiksi perhosia ja kimalaisia.
Kaikki angervoiksi kutsutut pensaat eivät kuulu Spiraea-sukuun, vaan myös jaloangervot (Astilbe) ja pihlaja-angervot (Sorbaria) kasvavat pensasmaisiksi kasveiksi.
Kasvupaikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Useimmat matalat pensasangervot kestävät kuivuutta, mutta viihtyvät normaalikosteassa maassa. Toiset suosivat kosteaa maata. Kaikki pensasangervot ovat valokasveja.
Ryhmittelyä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Spiraea-suvun lajit jaetaan kolmeen ryhmään. Suomessa käytetään yleisimmin Spiraea Spiraria-ryhmästä rusopajuangervoa, Calospira-ryhmästä japaninangervoa ja Chamaedryon-ryhmästä norjanangervoa. Spirea-ryhmän lajit leviävät juurivesoista, Chamaedryon-ryhmän lajeja lisätään siemenistä ja kolmannen ryhmän lajeissa on molempia lisääntymistapoja.[5]
Lajeja, risteymiä ja lajikkeita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Spiraea alba – valkopajuangervo
- Spiraea alba var. alba – vitipajuangervo
- Spiraea alba var. latifolia – kaljupajuangervo
- Spiraea 'Arguta' – morsiusangervo
- Spiraea beauverdiana – verhoangervo
- Spiraea betulifolia – koivuangervo
- Spiraea betulifolia var. lucida – lännenkoivuangervo
- Spiraea betulifolia 'Rosabella' ym. punertavakukkaiset koivuangervot – rusokoivuangervo
- Spiraea × billardii – rusopajuangervo
- Spiraea cana – harmaavirpiangervo
- Spiraea chamaedryfolia – idänvirpiangervo
- Spiraea chamaedryfolia var. flexuosa – amurinvirpiangervo
- Spiraea chamaedryfolia var. ulmifolia – lumiangervo
- Spiraea × cinerea – neitoangervo
- Spiraea decumbens – lamopensasangervo
- Spiraea douglasii – punapajuangervo
- Spiraea × fontenaysii – natoangervo
- Spiraea fritschiana – isoruusuangervo
- Spiraea 'Grefsheim' – norjanangervo
- Spiraea henryi – heikinangervo
- Spiraea humilis – amurinangervo
- Spiraea hypericifolia – kuisma-angervo
- Spiraea japonica – japaninangervo
- Spiraea japonica 'Albifrola' – valkoruusuangervo
- Spiraea japonica 'Anthony Waterer', 'Dart´s Red' – tummaruusuangervo
- Spiraea japonica 'Froebelii' – ruusuangervo
- Spiraea japonica 'Goldflame', 'Goldmoud', 'Golden Princess' – keltajapaninangervo
- Spiraea japonica 'Lilly', 'Manon', 'Marjatta' – tummakeijuangervo
- Spiraea japonica 'Little Princess' – keijuangervo (isokeijuangervo)
- Spiraea japonica 'Nana' – pikkukeijuangervo
- Spiraea japonica 'Odensala' – loistoangervo
- Spiraea japonica 'Shirobana' – kirjoangervo
- Spiraea × macrothyrsa – isopajuangervo
- Spiraea media – taiganvirpiangervo
- Spiraea menziesii – kaunopajuangervo
- Spiraea nipponica – piianangervo
- Spiraea × rosalba – mökinangervo
- Spiraea rosthornii – kiinanangervo
- Spiraea × rubella – kaihopajuangervo
- Spiraea salicifolia – viitapajuangervo
- Spiraea × sanssouciana – keisarinangervo
- Spiraea splendens (syn. Spiraea densiflora) – rinneangervo
- Spiraea stevenii – steveninangervo
- Spiraea thunbergii – sirovirpiangervo
- Spiraea tomentosa – nukkapajuangervo
- Spiraea trichocarpa – koreanvirpiangervo
- Spiraea trilobata – siperianvirpiangervo
- Spiraea ussuriensis – ussurinangervo
- Spiraea × vanhouttei – kinosangervo
- Spiraea veitchii – nuokkuangervo
- Spiraea × watsoniana – kuninkaanangervo[6]
- Spiraea alpina – tiensaninangervo
- Spiraea crenata – vitiangervo
- Spiraea longigemmis – suippusilmuangervo
- Spiraea miyabei – kainoangervo
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ITIS (englanniksi)
- ↑ Pensasangervot Nicehouse
- ↑ Hämet-Ahti, L., ym.: Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
- ↑ Hämet-Ahti, L., Palmén, A., Alanko, P., Tigerstedt, P. M. A. & Koistinen, M.: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0
- ↑ Juhanoja, S.: Spiraea –suvun säilytysohjeet, s. 164–167. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. ISBN 952-487-078-9 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.8.2020).
- ↑ Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9