Oulun Energia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Artikkeli perustuu suurimmiten viitteettömään ensisijaiseen lähteeseen eikä siis luotettaviin lähteisiin.

Oulun Energia on Oulun kaupungin omistama osakeyhtiö.^[1] Pohjois-Suomen suurimman energiakonsernin tavoitteena on tuottaa kestäviä energia- ja kiertotalousratkaisuja. Oulun Energia tuottaa energiaa ja sähköä omien voimalaitostensa ja osakkuusyhtiöidensä kautta. Yhtiö tarjoaa myös sähköverkkopalveluita ja kaukolämpöä alueen asukkaille. Myös kiertotalouspalveluiden sekä uusien älykkäiden ja ympäristön kannalta kestävien energiaratkaisujen kehittäminen on tärkeä osa yhtiön toimintaa.  ^[1]

Oulun Energian toiminta alkoi kaupungin sähkölaitoksena vuonna 1889, kun Kiikelin saareen rakennettiin 35 hevosvoiman höyryvoimalaitos, joka syötti sähköä katuvaloille. Oulu sai sähköllä toimivat katulamput toisena Suomen kaupungeista^[2]. Tampereella sähkövalot olivat käytössä vuotta aiemmin.

Ensimmäinen vesivoimalaitos rakennettiin Myllytulliin Oulujoen Lasareetinväylään vuonna 1903.^[3] Arkkitehti Viktor J. Sucksdorffin suunnittelema Myllytullin voimalaitos paloi kesällä 2006.

Merikosken voimalaitosta alettiin suunnitella jo 1930-luvun lopulla, mutta sotien vuoksi rakentaminen viivästyi ja voimala päästiin kytkemään sähköverkkoon vasta vuonna 1948.^[4]

Kaukolämpötoiminta aloitettiin Myllytullin voimalaitoksella, jonne rakennettiin lämpökeskus 1969. Kaukolämmön käyttö laajeni nopeasti ja jo vuonna 1972 Oulun kaupunginvaltuusto päätti Toppilan voimalaitoksen rakentamisesta. Toppilan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos otettiin käyttöön 1977. Oulun kaupungin sähkölaitoksen nimi muutettiin seuraavan vuonna Oulun kaupungin energialaitokseksi.^[5] Nykyisen nimensä Oulun Energia sai 1. tammikuuta 1996.

Imatran Voiman ja Oulun kaupungin energialaitoksen yhteistyönä Toppilaan rakennettiin 1990-luvun alkupuoliskolla toinen voimalaitosyksikkö, joka otettiin käyttöön 1995.^[6]

Laanilan ekovoimalaitos otettiin käyttöön 2012. Se käyttää polttoaineenaan noin 150 000 tonnia syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä vuodessa. Puolet tästä jätemäärästä tulee Oulun Jätehuollon alueelta ja puolet muualta Pohjois-Suomesta.^[7]

Vuonna 2020 valmistui uusi Oulun Energian 215 megawatin biovoimalaitos Laanilaan, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Se korvasi tuotannosta poistuneen Toppilan 1 -voimalaitosyksikön.^[8] Samana vuonna valmistui Ruskoon jätteiden lajittelulaitos, jossa erotellaan kierrätettäväksi muun muassa muoveja, kuituja, puuta ja metalleja. Kierrätyskelpoisten materiaalien lisäksi lajittelusta tulee laadukasta kierrätyspolttoainetta Oulun Energian Laanilan biovoimalaitoksen ja polttokelpoista jätettä Laanilan ekovoimalaitoksen käyttöön. Vuonna 2022 kiertotalousliiketoiminta siirrettiin omaan tytäryhtiöön Syklo Oy:hyn.

Oulun Energia osti kolmasosan Pyhäjoelle valmistuneesta ja vuonna 2021 tuotantonsa aloittaneesta Oltavan tuulivoimapuiston energiasta. Tämän myötä Oulun Energian tuulivoimasähkön osuus kaksinkertaistui sen omassa tuotantoportfoliossa. Tuulivoiman tuotantoon yhtiö osallistuu myös EPV Energia Oy:n osakkaana. Lisäksi yhtiöllä on osuuksia myös muista voimayhtiöistä^[9].

Oulun Energia -liikelaitos yhtiöityi Oulun Energia Oy:ksi vuoden 2014 lopussa. Oulun Energia Oy:n tytäryhtiöitä ovat sähköverkkopalveluista vastaava Oulun Energia Sähköverkko Oy, kiertotalouspalveluita tuottava Syklo Oy sekä polttoainehankinnasta vastaava Turveruukki Oy^[9] ja Huoltovoima Oy. Tytäryhtiö Oulun Sähkönmyynti Oy:n sähkönmyyntiliiketoiminta siirtyi Oomi Oy:lle ja asiakaspalvelut Ensin Palvelut Oy:lle vuonna 2020. Oulun Energia Urakointi Oy:n urakointiliiketoiminta siirtyi Destia Oy:lle vuonna 2021.  

• Oulun Energia