Orapaatsamakirva
| Orapaatsamakirva | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
{{{status}}} |
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
| Alalahko: | Kirvansukuiset Sternorrhyncha |
| Yläheimo: | Aphidoidea |
| Heimo: | Kirvat Aphididae |
| Alaheimo: | Putkikirvat Aphidinae |
| Tribus: | Aphidini |
| Suku: | Aphis |
| Alasuku: | Aphis |
| Laji: | nasturtii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Aphis nasturtii |
|
Orapaatsamakirva, joissakin lähteissä orapaatsaman perunakirva, (Aphis nasturtii) on kirvoihin kuuluva pieni hyönteislaji. Se on merkittävä perunan tuholainen.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Orapaatsamakirvan siivettömien yksilöiden ruumis on pullea ja väriltään vaalean keltaisesta kellanvihreään. Pää on yleensä tummanruskea. Tuntosarvien, säärien, nilkkojen ja vaharauhasputkien kärkiosat ovat tummat, muutoin ne ovat vaaleat. Takaruumiin kärjen cauda on vaalea. Tuntosarvet ovat 5- tai 6-jaokkeiset ja pituudeltaan alle puolet ruumiin pituudesta, siivekkäillä naarailla kuitenkin lähes ruumiin mittaiset. Siivekkäillä yksilöillä on myös hieman tummempaa poikkijuovitusta takaruumiissaan. Ruumiin pituus 1,1–2,4 mm.[2][3][4]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Orapaatsamakirvaa ei tavata Australaasiassa, mutta muutoin lajin levinneisyys on lähes maailmanlaajuinen. Suomesta havaintoja on harvakseltaan eteläpainotteisesti.[5]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajilla esiintyy kirvoille tyypillinen isäntävaihto, jossa primääri-isäntänä toimivat paatsamat, etenkin orapaatsama. Keväällä primääri-isännällä kirvat lisääntyvät neitseellisesti, aiheuttavat nuoriin lehtiin kasvuhäiriöitä ja tuottavat lopulta siivellisiä yksilöitä, jotka siirtyvät sekundääri-isäntiin. Orapaatsamakirvan sekundääri-isäntiä ovat varsin monet erilaiset kasvilajit, kuten vesikrassit, peruna, tädykkeet, kihokit ja suolaheinät. Kirvat elävät kolonioina lehtien alapinnoilla. Kesän aikana syntyy siivellisiä sukupolvia, jotka siirtyvät uusille elinpaikoille. Syksyllä kirvat palaavat paatsamille, jolloin syntyy koiraita ja suvullisesti lisääntyviä naaraita. Hedelmöittyneet naaraat munivat silmujen tyville ja munat talvehtivat.[2][6]
Kirvakolonioiden yhteydessä on vain harvoin muurahaisia.[3]
Sekundääri-isännillä kirvat eivät aiheuta suoranaista vahinkoa muutoin kuin imemällä kasvinesteitä. Orapaatsamakirva levittää kuitenkin ainakin 15 kasvien virustautia, joista merkittäviä ovat ainakin perunan Y-virus sekä perunan A-virus.[6][7]
Pohjois-Amerikassa orapaatsamakirvan populaatiokoot vaihtelevat yhdessä persikkakirvan (Myzus persicae) ja ansarikirvan (Macrosiphum euphorbiae) kanssa.[3]
Ravintokasvit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Orapaatsamakirvan primääri-isäntinä toimivat paatsamat (Rhamnus), erityisesti orapaatsama (Rhamnus cathartica) ja sekundääri-isäntiä on tavattu yli 60 kasviheimosta.[2][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anders Albrecht, Heidi Viljanen, Pasi Sihvonen: Aphis nasturtii Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c Aphids on Worlds Plants (englanniksi)
- ↑ a b c Aphid Identification (englanniksi)
- ↑ Ole E. Heie. The Aphidoidea (Hemiptera) of Fennoscandia and Denmark: Family Aphididae - Subfamily Pterocommatinae and Tribe Aphidini of Subfamily Aphidinae v. 3. Brill 1986. ISBN 978-9004080881 s. 201–203
- ↑ Suomen kirva-atlas (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b HYPP Zoology (englanniksi)
- ↑ a b AphID (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aphid Species File (englanniksi)