Olympia (Manet)

Olympia on ranskalaisen taidemaalari Édouard Manet’n maalaus vuodelta 1863. Se esittää alastonta naista lepäilemässä vuoteella. Tummaihoinen palvelustyttö tuo naiselle kukkakimppua.

Naisen mallina toimi Manet’n suosikkimalli Victorine Meurent. Maalauksen pääesikuvana on tunnettu mestariteos, Tizianin Urbinon Venus, jonka Manet oli kopioinut käydessään Venetsiassa.^[1] Toiseksi esikuvaksi voidaan katsoa Francisco de Goyan Alaston Maja. Manet’n on sanottu tällä teoksellaan muuttaneen yhden keskeisistä klassisen taiteen aiheista, eli alastoman naisvartalon. Aiheen esitystapa ikään kuin häpäisi akateemisen taiteen suosiman idealisoidun kuvan naisten alastomuudesta.^[2]

Maalaus on vuodelta 1863, mutta toisesta teoksestaan Aamiainen ruohikolla syntyneen hälyn vuoksi Manet asetti sen näytteille Pariisin salonkiin vasta vuonna 1865. Olympia nostatti kuitenkin tuolloin vielä voimakkaamman vastalauseryöpyn. Kuten Aamiaisessa ruohikolla, myös Olympiassa sopimattomana ei pidetty alastonaihetta sinänsä, vaan realistista tapaa, jolla aihe oli sijoitettu nykyhetkeen. Maalauksen naista haukuttiin muun muassa ”naarasgorillaksi”. Lisäksi maalauksen tulkittiin esittävän prostituoitua, sillä tuon ajan romaanikirjallisuudessa Olympia oli yleinen nimi prostituoidulle ja maalauksessa naiselle tuotavan kukkakimpun voitiin nähdä viittaavan hienoille kurtisaaneille usein palkkioksi annettaviin kukkalähetyksiin. Lisäksi useat maalauksen yksityiskohdat tulkittiin vertauskuvallisiksi viittauksiksi seksuaalisuuteen, muun muassa naisen korvan takana oleva orkidea, helmikorvakorut, vain toisessa jalassa oleva tohveli ja sängyn jalkopäässä seisova musta kissa.^[1]

Kaikkein häiritsevimpänä seikkana teoksessa taidekriitikot pitivät naisen suoraan katsojaan kohdistuvaa ”julkeaa” katsetta, joka sai katsojan tuntemaan itsensä prostituoidun asiakkaaksi.^[1] Olympian herättämä kielteinen reaktio oli niin voimakas, että salongissa se asetettiin ensin vartioinnin alaiseksi ja lopulta siirrettiin toiseen paikkaan teoksen suojelemiseksi mahdolliselta vandalismilta.^[3] Muutamat harvat aikalaiset, kuten kirjailija Émile Zola, puolustivat maalausta.^[2] Manet kuitenkin vetäytyi tämän jälkeen joksikin aikaa julkisuudesta ja matkusti Espanjaan.^[4]

Monien muiden Manet’n maalausten tavoin Olympiassa ei ole kiinnitetty huomiota syvyysvaikutelmaan, vaan maalauksen hahmot on kuvattu samaan tasoon ja sänkykin näyttää melko kapealta.^[5] Myös maalauksen voimakkaat siveltimenvedot ja kaksi toisistaan selvästi erottuvaa väripintaa – etualan vaalea sänky ja naishahmo sekä tumma tausta – poikkesivat tuolloisista taiteen konventioista.^[3]

Maalauksen korkeus on 130,5 ja leveys 191 senttimetriä. Ranskan valtio osti sen vuonna 1890 Claude Monet’n aloitteesta. Se kuuluu nykyään Pariisin Musée d’Orsayn kokoelmiin.^[6]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olympia (Manet) Wikimedia Commonsissa