Olavi Ronkainen
| Olavi Ronkainen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. syyskuuta 1933 Hyvinkää |
| Kuollut | 30. elokuuta 2018 (84 vuotta) Kajaani |
| Ammatti | Pastori, rehtori, kansanedustaja |
| Poliitikko | |
| Puolue | Suomen Kristillinen Liitto |
| Vaalipiiri | Mikkelin läänin vaalipiiri |
| Kotipaikka | Savonlinna |
| Koulutus | Teologian kandidaatti (1962) |
| Uskonto | Kristinusko |
| Puoliso | Suoma Perälä[1] |
| Vanhemmat |
Hannes Ronkainen Linnéa Waldén[1] |
Olavi Johannes Ronkainen (27. syyskuuta 1933 Hyvinkää – 30. elokuuta 2018[2] Kajaani) oli suomalainen pappi, kansanopistomies ja Suomen Kristillisen Liiton kansanedustaja. Ronkainen tunnetaan erityisesti Kansanlähetyksen perustajajäsenenä sekä Säämingin kristillisen opiston rehtorina.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ronkainen valmistui teologian kandidaatiksi ja vihittiin papiksi vuonna 1962. Valmistuttuaan hän toimi pappina Heinolassa ja Sulkavalla. Hän toimi Säämingin kristillisen opiston va. johtajana vuosina 1963–1966 ja opiston rehtorina 1966–1987. Ronkainen toimi Lieke-lehden päätoimittajana vuosina 1968–1971 ja Tien aukaisija -lehden päätoimittajana vuonna 1977. Hän oli viidennen herätysliikkeen perustajajäsen[2].
Ronkainen toimi eduskunnassa Suomen Kristillisen Liiton edustajana vuosina 1972–1975 ja 1979–1987. Ronkainen oli jäsenenä muun muassa puolustusvaliokunnassa, sivistysvaliokunnassa, toisessa lakivaliokunnassa sekä Parlamenttienvälisen liiton (IPU) Suomen ryhmän johtokunnassa. Hän on kuulunut Savonlinnan kaupunginvaltuustoon, SKL:n puoluevaltuustoon ja puoluehallitukseen sekä Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen hallitukseen. Ronkainen toimi presidentin valitsijamiehenä vuonna 1978.[3] Hän toimi myös keskeisenä vaikuttajana 1990-luvulla kirkon rakennuttamiseksi Uhtualle[2].
Eduskunnassa Olavi Ronkainen oli tunnettu vuosia jatkuneesta pornografian vastaisesta toiminnastaan.[4] Toimittaja Pirkko Kolbe nimitti häntä Helsingin Sanomissa Porno-Ronkaiseksi.[5] Ronkaisen puoliso kutsui miestään kristillisten puoluekokouksessa pitämässään puheessa ”rakkaaksi pornosoturikseen”. Ronkaisen mukaan epäsiveellisen materiaalin valvontatehtävä lankesi hänelle eduskuntaryhmän sisäisessä työnjaossa 1972. Ronkainen kertasi 50-vuotishaastattelussaan tulleensa politiikkaan auttaakseen nuorisoa, jota uhkasivat keskioluen ja abortin vapauttaminen, politiikan tuleminen kouluihin ja Yleisradiossa harrastettu pyhien arvojen rienaaminen.[6]
Eläkevuosinaan Olavi Ronkainen siirtyi Kainuuseen Ristijärvelle, jossa hän muun muassa toimi sijaispappina[2]. Siellä hän ohjasi harrastajaversion musikaalista Viulunsoittaja katolla ja näytteli siinä pääosan maitomies Tevjenälähde?.
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Äänetön huuto: kirja elämän puolesta. Kuva ja sana, 1986. [7]
Populaarikulttuurissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Irwin Goodman levytti vuonna 1979 Ronkaisesta ja pornolehdistä kertovan humoristisen laulun ”Nakutaiteen tutkija” levylleen Keisari Irwin I. Ronkainen mainitaan myös Juice Leskisen kappaleessa ”Hypätään koskeen”.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Suomen eduskunta: valittu 1972. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1972.
- ↑ a b c d e Kortelainen, Kai: Kansanlähetyksen perustajiin kuulunut Olavi Ronkainen on kuollut Seurakuntalainen. 11.9.2018. Viitattu 11.9.2018.
- ↑ Olavi Ronkainen Suomen kansanedustajat. 24.10.2007. Eduskunta. Viitattu 21.10.2010.
- ↑ Ronkainen nakertaa SKL:n uskottavuutta. Suomen Kuvalehti, 1987, nro 5, s. 32.
- ↑ Kolbe, Pirkko: Päivästä päivään. Helsingin Sanomat, 6.4.1986. Sanoma.
- ↑ Huoviala, Kari: Pornosodan veteraani. Helsingin Sanomat, 27.9.1983. Sanoma.
- ↑ Äänetön huuto: kirja elämän puolesta Finna. Viitattu 30.8.2021.
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
