Nymfi

Nymfit (m.kreik. νύμφαι, nymfai, yks. νύμφη, nymfē) ovat kreikkalaisen mytologian luonnonhengettäriä, vuorten, vesistöjen, metsien ja puiden naispuolisia jumaluuksia^[1].

Nymfit ovat yleensä sidoksissa johonkin tiettyyn paikkaan tai maanmuotoon. He liikkuivat usein jumalien ja jumalattarien seurassa. Satyyrit pitivät nymfeistä ja halusivat usein tyydyttää halunsa näiden kanssa.

Koska nymfejä kutsuttiin asuttamansa luonnonosan tai maantieteellisen sijainnin mukaan, oli heitä lukematon määrä kaikkialla^[1]. Nymfejä oli maalla (dryadit), meressä (nereidit) ja makeissa vesissä (najadit), puissa (hamadryadit) ja Haadeksessa (Eurydike). Lisäksi nymfeiksi laskettiin klassiset muusat (Korykian nymfit).

Vaikka nymfit eivät olleet kuolemattomia, he olivat silti pitkäikäisiä. Nymfejä pidettiin ihmiselle hyödyllisinä, mutta he eivät aina olleet hyväntahtoisia^[2]. Tunnetussa tarinassa Hylas oli hakemassa vettä lammesta, kun yksi tai useampi nymfi ihastui hänen ulkonäköönsä ja sieppasi hänet luokseen lähteeseen. Myös Skylla oli alun perin nymfi, ja Kirke muutti hänet kuusipäiseksi hirviöksi. Tavallinen kuolevainen, joka kohtasi nymfin kasvoista kasvoihin, joutui tämän pauloihin^[2].

Puunymfien, nimeltään dryadit tai hamadryadit, uskottiin menehtyvän niiden puiden mukana, jotka olivat olleet heidän asuinpaikkansa ja joiden kanssa he olivat syntyneet. Sen vuoksi puun tuhoaminen oli jumalaton teko, ja joissakin törkeissä tapauksissa siitä rangaistiin ankarasti, kuten esimerkiksi Erysikhthonin tapauksessa.^[3]

Nymfien kultti alkoi levittäytymisensä koko kreikkalaiseen maailmaan Homeroksen ajoista alkaen, ja lopulta heistä tuli osa roomalaista jumaltarustoa. Nymfejä palvottiin usein luolissa, kuten Nymfoleptoksen luolassa, jonne Arkhedemos perusti pyhätön vuoren nymfille. Taiteessa nymfejä saatettiin kuvata tanssivina tyttöinä Hermeen ja Panin seurassa.^[2]

• Kalypso
• Plejadit

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta nymfit Wikimedia Commonsissa