Nuoren Voiman Liitto

Nuoren Voiman Liitto (lyhenne NVL^[1]) on kirjallisuusyhdistys, jonka tarkoituksena on tukea eri-ikäisiä kirjoittajia ja edistää kirjallisuuden asemaa ja tunnettavuutta. Liitto on poliittisesti sitoutumaton ja avoin kaikenikäisille. Nuoren Voiman Liitto on perustettu vuonna 1921. Liitto sai vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän Suomi-palkinnon. NVL järjestää vuosittain viikon mittaista Runokuu-kirjallisuusfestivaalia. Se jakaa myös Nuori Voima -palkintoa tunnustuksena ansioituneesta toiminnasta kirjallisuuden ja kulttuurin alalla.

Nuoren Voiman Liiton toiminta jakautuu kolmeen pääalueeseen: 1. luovan kirjoittamisen tukeminen ja edistäminen 2. kirjallisuustapahtumien koordinointi 3. Nuori voima ja Kritiikki -lehtien julkaiseminen.

• Liitto järjestää kirjoituskilpailuja sekä ylläpitää arvostelupalvelua, joka tarjoaa kokeneen lukijan arvion kaunokirjallisista tekstinäytteistä ja auttaa kirjoittajia eteenpäin. Verkkokirjoittajakoulu Sulkasato on 9–17-vuotiaille tarkoitettu valtakunnallinen, maksuton ja internetin kautta toimiva sanataiteen opetussivusto. Liiton Sanataideryhmä on suunnattu 13–19-vuotiaille kirjoittamisesta tai lukemisesta kiinnostuneille nuorille ja Ikaros-ryhmä 18–25-vuotiaille. Aikuisille liitto järjestää kirjoittamisen intensiivikursseja neljä kertaa vuodessa. Tämän lisäksi liitto järjestää vuosittain viikonlopunmittaisen Tarinoiden maailma -koulutuksen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajille sekä muille sanataideopetuksesta kiinnostuneille. Yhdessä Sysmän kunnan kanssa liitto ylläpitää nuorille kirjailijoille ja kääntäjille tarkoitettua Villa Sarkia -taiteilija-asuntoa.

• Liitto koordinoi proosakirjallisuuteen keskittyvää Prosak-klubia, Helsinki Poetry Jam -lavarunousklubia yhdessä Helsinki Poetry Connection -yhteisön kanssa sekä järjestää vuosittain monia erilaisia runotilaisuuksia eripuolella Suomea. Liiton suurin yksittäinen tapahtuma on elokuussa järjestettävää Runokuu-festivaali, joka on osa Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoa.

• Liitto julkaisee viidesti vuodessa ilmestyvää Nuori Voima -kirjallisuuslehteä ja kahdesti vuodessa ilmestyvää Kritiikki-lehteä. Nuori voima -lehden avustajakunta koostuu kirjailijoista, arvostelijoista, kääntäjistä, filosofeista ja eri alan tutkijoista. Jokainen numero rakentuu tietyn teeman ympärille. Nuori Voima -lehden oheen vuonna 2009 perustettu Kritiikki ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Kritiikki keskittyy kotimaiseen ja ulkomaiseen kaunokirjallisuuteen. Nuori Voima -lehti voitti vuonna 2010 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n laatulehtikilpailun^[2] Kritiikki-julkaisulle myönnettiin vuonna 2011 Alfred Kordelinin palkinto ”kannustuksena työssä kirjallisuusarvostelujen ja esseistiikan edistämiseksi”^[3].

Nuoren Voiman Liiton historia alkaa vuonna 1908 perustetusta Suomen Koulunuorisoliiton Nuori Voima -lehdestä. Lehdestä oli 1910-luvulla kehittynyt eri alojen harrastajia yhdistävä julkaisu.^[4] Vuoden 1919 ensimmäisessä numerossa lukijoille esitettiin pyyntö avustaa lehteä ja lähettää toimitukselle aineistoa julkaistavaksi. Nuori Voima oli jo aikaisemmin järjestänyt taidenäyttelyitä, joihin oli osallistunut muutamia Etelä-Suomen kouluja.^[5] Lehden tekemän ohjaustyön pohjalta syntyi ajatus lehden lukijoiden keskuuteen perustettavasta toveriliitosta.^[6]

Nuoren Voiman Liitto perustettiin virallisesti 9.1.1921, mutta jo edellisenä vuonna liiton jäseneksi oli kirjattu yli sata jäsentä. Lehdessä oli ilmoitettu huhtikuussa 1920, että lehti on päättänyt perustaa Nuoren Voiman Liiton, jonka jäseneksi on mahdollista hakea lähettämällä liittoon harrastusnäyte. Liittoon hyväksytty jäsen saisi liiton rintaneulan kuparisena. Hopeinen merkki olisi mahdollista saada ansioituneemmalla harrastusnäytteellä ja kultaisen merkin saanut henkilö pysyisi liiton kunniajäsenenä kuolemaansa saakka.^[7]

Nuoren Voiman päätoimittaja Ilmari Jäämaa valittiin perustamiskokouksessa liiton ylijohtajaksi ja hän johti liittoa aina kuolemaansa, vuoteen 1934 saakka.^[8] Taiteilija Martta Wendelin suunnitteli liitolle edelleen käytössä olevan tunnuksen, johon on kuvattuna keskellä aurinkoa hohtava Ikaroksen siipi sekä kirjaimet NVL. Toiminta laajeni nopeasti ja osastoja ja harrastuspiirejä perustettiin eri puolille maata.^[9] Nuoren Voiman Liiton perustaminen auttoi myös radioamatöörejä yhdistymään, mikä johti myöhemmin Suomen Radioamatööriliiton sekä Yleisradion syntyyn.^[6] Nuori Voima -lehteen vakiintui osasto, jossa kerrottiin liiton uusimpien jäsenten nimet sekä julkaistiin eri kerhoja koskevia tärkeimpiä tiedonantoja.^[10]

Liiton ensimmäinen vuosikokous pidettiin liiton talvipäivien yhteydessä Turussa.^[11] Vuodesta 1922 alkaen järjestetyt talvipäivät olivat näyttäviä tapahtumia, jotka keräsivät yhteen liiton jäseniä eri puolilta maata. Talvipäivät pitivät sisällään esityksiä, näyttelyitä, luentoja ja kilpailuja. Talvipäivien juhlaperinteisiin vakiintui 1940-luvulla kultamerkkien jakaminen liiton ansioituneille jäsenille.^[6]

Mukana liitossa oli niin musiikin, kuvataiteen, valokuvauksen, historian, käsityön, esperanton kuin tekniikan harrastajia.^[12] Kirjallinen harrastuspiiri oli vilkkaimmin toimiva ja jäsenmäärältään suurin harrastuspiiri toiminnan alusta alkaen. Nuori Voima -lehti oli julkaissut jo ennen liiton perustamista runsaasti kaunokirjallisuuteen liittyviä tekstejä.^[13] 1920-luvun alussa liiton jäseneksi liittyikin paljon kirjoittamista harrastavia jäseniä joukossaan useita tulevia kirjailijoita: Elina Vaara, Ilmari Pimiä, Olavi Paavolainen, Lauri Viljanen, Einari Vuorela, Uuno Kailas, Arvi Kivimaa, Erkki Vala ja Katri Vala.^[12] Vuosina 1924, 1925 ja 1926 ilmestyi kirjallisen harrastuspiirin jäsenten muodostaman Tulenkantajat-ryhmän albumi, joka vuonna 1928 muuttui säännöllisesti ilmestyväksi aikakauslehdeksi.^[13] Vuonna 1933 kirjallisen piirin jäsenmäärä oli kasvanut niin suureksi, että erillisen kirjallisen kerhon perustaminen katsottiin aiheelliseksi. Tämä toimi lähtökohtana vuonna 1933 perustetulle Kerho 33:lle, jonka puheenjohtajana toimi Mika Waltari.^[14]. Kerhosta muodostui pian suomalaisen kulttuurielämän tunnetuin keskustelufoorumi ja sen tilaisuuksiin osallistui säännöllisesti toistasataa henkeä.^[15]

Sotavuodet aiheuttivat liiton näkyvälle toiminnalle keskeytyksen, mutta toiminta elpyi vähitellen vuoden 1944 jälkeen.^[16] Esimerkiksi toimintansa vuonna 1939 Talvisodan johdosta lakkauttanut Kerho 33 ryhtyi toimimaan jälleen ja saavutti nopeasti suuren suosion. Toiminta oli vilkasta Kerho 33:n piirissä aina 1960-luvun alkuun asti.^[17] Sotavuosien päättymisen ohella liiton toiminnan vilkastumiseen 1950- ja 1960-luvulla vaikutti olennaisesti se, että monet harrastuspiirit saivat uusia nuoria puheenjohtajia.^[16] Harrastusnäytteiden arvostelupalvelu, nuoria kirjallisuudenharrastajia ohjaava neuvontatyö sekä monipuolinen kurssitoiminta muodostivat Nuoren Voiman Liiton toiminnan ytimen ^[18] Keskeisellä sijalla liiton toiminnassa aina 1920-luvulta lähtien olivat myös paikalliskerhot, joissa liiton jäsenet saattoivat tavata toisiaan.^[19] Nämä paikalliskerhot toimivat aktiivisesti useissa kaupungeissa vielä 1980-luvun loppuun asti.^[20]. Nuoren Voiman Liiton ainoa yhä toimiva paikalliskerho on v. 1953 perustettu NVL:n Hyvinkään Siipi. Muun toiminnan ohella liitto on historiansa aikana julkaissut myös useita kaunokirjallisia antologioita sekä muita teoksia.^[21]

1960-luvulla uudenlainen nuorisokulttuurin nousu ja värikäs kulttuurinen ilmapiiri vaativat uudistumista myös liitolta. 1970-luvun alkupuoli olikin liitossa elvyttämisen ja uudelleenarvioinnin aikaa. 1970-luvulle leimallista oli aiempaa vahvempi yhteistyö muiden kulttuurijärjestöjen kanssa sekä uudenlainen yhteiskunnallinen aktiivisuus. 1970-luvun puolivälissä syntyi Myrsky-ryhmä, joka järjesti matineoita ja julkaisi antologioita. Ryhmän perustajajäseniä olivat muun muassa kirjailijat Teemu Hirvilammi, Annika Idström, Hannu Kankaanpää, Anja Kauranen ja Ilpo Tiihonen. Myrsky-ryhmittymää 1980-luvun alkuvuosina seuranneessa Kiimassa oli mukana uuden aallon rock-kulttuuria ja punkia edustavia nuoria. ^[20]

1980- ja 1990-luvun toimintaa väritti vahvasti uudenlainen kansainvälistynyt ilmapiiri ja liiton aktiivitoimijat tekivät lukuisia esiintymismatkoja ulkomaille. 1990-luvulta lähtien liitto on järjestänyt monia erilaisia kulttuuritapahtumia ja tehnyt tällä saralla yhteistyötä myös lukuisten muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. ^[20]

Nuori Voima perustettiin vuonna 1908 Suomen Koulunuorisoliiton lehdeksi. Alun perin lehti oli suomalaiselle koulunuorisolle tarkoitettu yleissivistävä harrastusjulkaisu: lehden artikkelit käsittelivät luonnontieteitä, historiaa, matkustelua, uskontoa, kaunokirjallisuutta, taiteita, urheilua ja raittiusaatetta. Lehden alkutaipaleella päätoimittajana toimi Ilmari Jäämaa, jonka ansiosta lehden suosio ja levikki kasvoivat nopeasti 1910-luvun lopulla. Avustajiin kuuluivat tällöin muun muassa E. A. Saarimaa, Vilho Setälä ja Jalmari Finne. Jäämaan toimittamana lehdestä kasvoi harrastavan nuorison äänenkannattaja: lehden lahjakkaimmat lukijat saattoivat julkaista lehdessä omia tekstejään ja toivomuksillaan lukijakunta saattoi vaikuttaa lehden asiasisältöön.^[4]

Kirjallisuus ja taiteet saivat Nuori Voima -lehdessä vahvemmin jalansijaa Tulenkantajien toiminnan myötä 1920- ja 1930-lukujen taitteessa. 1920-luvulla lehteen kirjoitti suomalaisen kirjallisuuden nuori kärkijoukko, muiden muassa Martti Haavio, Lauri Viljanen, Pentti Haanpää, Uuno Kailas, Mika Waltari, Katri Vala, Toivo Pekkanen, Yrjö Jylhä, Olavi Paavolainen ja Saima Harmaja. Tämä avustajajoukko huolehti päätoimittajan johdolla valtaosasta lehden sisällöistä. Kirjallisuuden, taiteen ja tekniikan ohella lehdessä ilmestyi muun muassa uusi radioamatöörien uranuurtavia saavutuksia esittelevä osasto ”Langaton”.^[22]

Ilmari Jäämaan kuoltua 1934 alkoi Nuoren Voiman historiassa vaikea kausi: levikki pieneni, lehti kohtasi talousvaikeuksia ja esimerkiksi vuonna 1940 lehti ei ilmestynyt lainkaan. Vuodesta 1944 alkaen lehti elpyi Eino Parikan johdolla. Sodan jälkeen 40-luvun lopulla ja 50-luvulla lehden päätoimittajina toimivat Eeva Helleman (Joenpelto), Terttu Kiuru-Lehtonen, Martti Turunen ja Tauno Peltomäki. 50-vuotisjuhliaan Nuori Voima vietti näyttävästi vuonna 1958 Ruotsalaisen kauppakorkeakoulun salissa. 1950-lukuun mennessä Nuoresta Voimasta oli muodostunut lähinnä Nuoren Voiman Liiton järjestölehti, jonka sivuilla elinvoimaisimmat harrastusmuodot, kuten kirjallinen harrastuspiiri, pääsivät eniten esille.^[23] Jokaisessa 1940–1950-luvun numerossa lehteä täyttävät osaltaan luettelot Nuoren Voiman Liiton uusista jäsenistä sekä muutaman sanan mittaiset arvostelut jäsenten lähettämistä harrastusnäytteistä.^[24]

1960-luvun puolivälissä Kalevi Seilonen ja Juha Virkkunen alkoivat uudistaa Nuorta Voimaa taiteellisen radikalismin ja avantgardismin hengessä ja lehden ulkoasu muuttui ja taitto vapautui entisestään. ^[25] Alkoi uusi kansainvälistyminen, ja lehden sivuilla ilmestyi suomennoksina mm. Henry Millerin, Bertolt Brechtin, John Cagen, E. E. Cummingsin, Alain Robbe-Grillet’n, markiisi de Saden ja Ezra Poundin tuotoksia. Nuori Voima 3/1969 ilmestyi lehden sijaan singlekokoisena äänilevynä, jolla kuultiin viisi kappaletta M. A. Nummisen organisoimalta Suomen Talvisota 1939–1940 –kokoonpanolta sekä eräitä vähemmän tunnettuja kokoonpanoja.^[26]

Nuoren Voiman säännöllinen ilmestyminen loppui vuonna 1970 taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Vuonna 1973 lehti alkoi ilmestyä uudelleen päätoimittajanaan Arto Paasilinna ja taloudellinen tilanne koheni opetusministeriöltä saadun tuen turvin. 1970-luvun alkuvuosina toiminnanjohtaja-päätoimittaja vaihtui tiuhaan, kunnes päätoimittajaksi valittiin vuonna 1977 Elina Hytönen, jonka päätoimittajakausi kesti kaikkiaan seitsemän vuotta. Hytösen kaudella Nuoren Voiman tärkeimpänä tehtävänä säilyi edelleen liiton harrastustoiminnan esittely ja tukeminen, mutta lehti kehittyi vähitellen myös yleiskulttuurilehdeksi, jossa pääpaino oli yhä selkeämmin kirjallisuudella. Lehden aktiivisiin avustajiin kuuluivat muun muassa Liisa Enwald, Markku Laitinen ja Olli Jalonen.^[27]

Vuonna 1985 lehden päätoimittajana aloitti Seppo Heiskanen, joka ryhtyi kohottamaan lehden profiilia 80-lukulaisen taiteidenvälisyyden merkeissä: lähes jokaisessa numerossa käsiteltiin sekä kuvataiteita, teatteria, elokuvaa, musiikkia että kirjallisuutta. Vuonna 1991 Nuori Voima sai jälleen kerran uuden ilmeen ja suunnan, kun päätoimittajina aloittivat Jyrki Kiiskinen ja Jukka Koskelainen. Lehti muuttui kunnianhimoiseksi kirjallis-filosofiseksi julkaisuksi ja sen muodoksi vakiintui kunkin numeron keskittyminen tietyn teeman ympärille. Mannermainen filosofia, etnisyydet, feministinen ajattelu, sekä uusi kirjallisuus-, taide-, yhteiskuntateoria toimivat taustana yhä enenevässä määrin.^[28]

Kiiskisen ja Koskelaisen kauden ja vuoden 1993 jälkeen Nuorta Voimaa ovat päätoimittaneet Tarja Roinila, Silja Hiidenheimo, Janne Porttikivi, Tuomas Nevanlinna, Markku Paasonen, Teemu Ikonen, Markku Lehtinen, Eino Santanen, Antti Arnkil ja Olli Sinivaara. Vuodesta 2009 lähtien lehden päätoimittajana on toiminut taiteentutkija, filosofian lisensiaatti Martti-Tapio Kuuskoski. Nykypäivänä lehti on filosofinen kirjallisuuslehti, joka paneutuu sekä kirjallisuuden, filosofian että yhteiskunnan kysymyksiin.

Nuoren Voiman Säätiö perusti vuonna 2011 apurahan, joka on tarkoitettu alle 40-vuotiaille suomeksi kirjoittaville kirjailijoille. Jaettavat apuraha ovat tuottoa testamenttilahjoituksesta, jonka Nuoren Voiman Liitto sai vuonna 1989 pitkäaikaiselta aktiiviselta jäseneltään Johanna Arolalta. Arolan testamentin tarkoituksena oli taata liitolle toimitilat ja tukea liiton toimintaa. Nuoren Voiman Säätiö perustettiin hallinnoimaan testamentattua omaisuutta vuonna 1992. Säätiön tarkoituksena on tukea Nuoren Voiman Liitto ry:n toimintaa sekä taiteen, taiteiden tutkimuksen ja kritiikin tekijäin työtä ja edellä mainittujen alojen koulutusta ja harrastustoimintaa. Jaettavien apurahojen summasta päätetään vuosittain säätiön varallisuustilanteen mukaan.^[29]

Rahoituksen lähde	2018	2017	2016	2015	2014	2013	2012
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[30]	-	-	161 000 €	160 400 €	160 380 €	162 000 €	162 000 €

• Nuoren Voiman Liiton 90-vuotias historia^{[vanhentunut linkki]}
• Nuoren Voiman Liitto
• Laurila, Aarne; Meller, Leo; Peltomäki, Tauno & Palén, Pentti 1963: Nuoren Voiman Liiton historia. Akateeminen kustannusliike, Pieksämäki.
• Uschanov, Tommi 2008: Nuori Voima 1941–1969. Julkaisussa: Nuori Voima 2 / 2008, s. 18–27.
• Arnkil, Antti 2008: Nuori Voima 1973–2008. Julkaisussa: Nuori Voima 2 / 2008, s. 34–46.

• Ikaroksen perilliset. Nuoren Voiman Liiton 75-vuotisjuhlakirja. Toim. Silja Hiidenheimo. WSOY 1996.

• Runokuu
• Prosak-proosaklubi Yle Areenassa