Muhammad Zia ul-Haq
| Muhammad Zia ul-Haq | |
|---|---|
 |
|
| Pakistanin 6. presidentti | |
| Edeltäjä | Fazal Ilahi Chaudhry |
| Seuraaja | Ghulam Ishaq Khan |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. elokuuta 1924 Jalandhar, Brittiläinen Intia |
| Kuollut | 17. elokuuta 1988 (64 vuotta) Bahawalpur, Pakistan |
| Puoliso |
Shafiqa Jahan Begum Shafiqa Zia-ul-Haq |
Muhammad Zia ul-Haq (urduksi محمد ضیاء الحق; 12. elokuuta 1924 – 17. elokuuta 1988) oli pakistanilainen kenraali ja sotilasdiktaattori, joka toimi maan johtajana vuodesta 1977 kuolemaansa asti.[1]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Zia syntyi 1924 Jalandharissa nykyisen Intian alueella. Hän opiskeli Delhissä ja osallistui brittijoukoissa toiseen maailmansotaan 1943 alkaen. Pakistanin itsenäistyessä Zia liittyi maan armeijaan majurina. Hän siirtyi 1962 Fort Leavenworthin tukikohtaan Kansasiin Yhdysvaltain armeijan koulutuskeskukseen. Hän palveli Jordaniassa 1967–1970.
Pakistanin pääministeri Zulfikar Ali Bhutto nimitti Zian armeijan ylipäälliköksi vuonna 1976. Zia kaappasi vallan seuraavana vuonna 5. heinäkuuta ja lupasi järjestää vapaat vaalit 18. lokakuuta. Hän ilmoitti kuitenkin 1. lokakuuta, että vaaleja ei järjestetä. Bhutton suosion vuoksi Zia päätti siis pysyä sotilasdiktaattorina ja vangitutti Bhutton 3. syyskuuta 1977. Bhuttoa syytettiin poliittisesta murhasta[2] ja hänet tuomittiin myöhemmin kuolemaan. Tuomio pantiin täytäntöön hirttämällä 1979.[3]
Zia otti käyttöön tiukan islamilaisen lain ja ruumiilliset ns. hudood-rangaistukset vuonna 1979. Taustalla epäillään olleen saudien kannustus. Vuonna 1984 Zia järjesti kansanäänestyksen Pakistanin kehittämisestä islamilaisena valtiona, mihin sitoi oman jatkonsa maan presidenttinä. Tällaisessa tilanteessa Zian ehdotus sai yli 95 prosentin tuen, ja näin hän sai viideksi vuodeksi jatkoajan maan johdossa.
Zia lupasi järjestää monipuoluevaalit vuonna 1988. Bhutton tytär Benazir Bhutto palasi maanpaosta politiikkaan ja aikoi osallistua vaaleihin, mutta Zia sulki hänet puoleksi vuodeksi kotiarestiin. Zian kansansuosio oli hyvin alhaalla, koska korruptiota ja huumekauppaa ei saatu kuriin, minkä lisäksi sattui viljelyn kannalta huonoja säitä. Hänen arveltiin siirtävän vaaleja tuleviin vuosiin, mutta poliittinen pelitilanne jäi ratkaisematta, kun Zia kuoli lento-onnettomuudessa yhdessä Yhdysvaltain suurlähettilään Arnold Lewis Raphelin kanssa.[3]
Lento-onnettomuuden syy on jäänyt epäselväksi, ja siitä on syytetty Neuvostoliittoa, Intiaa, CIA:ta sekä Zian pakistanilaisia vastustajia. Koneen on väitetty myös räjähtäneen pommin seurauksena.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Muhammad Zia ul-Haq Encyclopedia Britannica. Viitattu 29.11.2013.
- ↑ Luoma, Jukka: Mitä Missä Milloin 1979, s. 10–16. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2
- ↑ a b Seppo Zetterberg (toim. suomalainen laitos): Muutosten vuosisata 8, s. 39–40. (Alkuteos Power, Wealth & Powerty, The Family, Science, The Arts, Passing Parade) WSOY, 1995. ISBN 951-0-22044-2
- ↑ Maroosha Muzaffar: The Mysterious Plane Crash That Changed Pakistan 16.1.2019. OZY. Arkistoitu 14.7.2020. Viitattu 16.8.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muhammad Zia ul-Haq Wikimedia Commonsissa
Mirza (1956–1958) | A. Khan (1958–1969) | Y. Khan (1969–1971) | Bhutto (1971–1973) | Chaudhry (1973–1978) | Zia ul-Haq (1978–1988) | I. Khan (1988–1993) | Sajjad (1993) | Leghari (1993–1997) | Sajjad (1997–1998) | Tarar (1998–2001) | Musharraf (2001–2008) | Soomro (2008, virkaatekevä) | Zardari (2008–2013) | Hussain (2013–2018) | Alvi (2018–2024) | Zardari (2024–
| ||||||||||||||
