Metapontion

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Metapontion
Μεταπόντιον
Metapontionin arkeologista aluetta.
Metapontionin arkeologista aluetta.
Sijainti

Metapontion
Koordinaatit 40°23′1″N, 16°49′30″E
Valtio Italia
Paikkakunta Santa Palagina, Bernalda, Matera, Basilicata
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 630 eaa.–207 eaa.
Huippukausi n. 500-400-luvut eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Suur-Kreikka
Aiheesta muualla

Metapontion Commonsissa

Metapontion (m.kreik. Μεταπόντιον, lat. Metapontum, Metapontium) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Suur-Kreikassa eli Magna Graeciassa nykyisen Italian alueella.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Bernaldan kunnan alueella noin kilometrin luoteeseen nykyisestä Santa Palaginasta.[4]

Metapontion oli alun perin kreikkalainen siirtokunta. Se taantui roomalaiselle kaudelle tultaessa ja oli raunioina viimeistään ajanlaskun alun tienoilla.[2][3]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metapontion sijaitsi Tarantonlahden rannalla kahden joen, jotka tunnettiin roomalaisella kaudella nimillä Bradan(e)us- ja Casuentus (nyk. Bradano ja Basiento/Cavone), suiden välisellä rannikkotasangolla. Bradanus tunnettiin ilmeisesti myös Metapontionin jokena kaupungin mukaan. Kaupungin etäisyys Herakleiasta (Heraclea) oli noin 23 kilometriä ja Taraksesta (Tarentum) noin 39 kilometriä.[1][2][3][5]

Metapontion tunnettiin alueen hedelmällisestä maaperästä.[2][3] Kaupunkivaltion alue tunnettiin nimellä Metapontinē (Μεταποντίνη). Sen pinta-alaksi on arvioitu noin 200 neliökilometriä. Väkiluvuksi on arvioitu suurimmillaan noin 40 000 henkeä, joista noin 12 500 itse kaupungissa.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkaainen ja klassinen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metapontion perustettiin Akhaiasta tulleiden asuttajien siirtokuntana. Tämä tapahtui arkeologisten löytöjen perusteella noin 630 eaa., mutta perinteisen käsityksen mukaan jo aikaisemmin noin 700–690 eaa. Eusebios ajoitti jostakin syystä Metapontionin perustamisen jo noin vuoteen 733–732 eaa., mutta tämä tekisi siitä yhden koko Italian varhaisimmista kreikkalaiskaupungeista, mikä ei selvästikään voi pitää paikkansa.[1][2][3]

Heeros ja siivekäs hevonen. Reliefi Metapontionista, 600-luku eaa.

Kreikkalalaisessa mytologiassa kaupungin perustaminen ajoitettiin vieläkin varhaisemmaksi, mykeneläisen kauden lopulle. Strabonin mukaan sen perustajana pidettiin Pyloksesta tulleita asuttajia, jotka olivat palanneet Nestorin mukana Troijan sodasta. Junianus Justinuksen mukaan sen perustaja olisi ollut Epeios, joka oli rakennuttanut Troijan puuhevosen. Eforokselta tunnetun kolmannen perinteen mukaan perustajat olisivatkin olleet fokislaisia, ja näiden johtaja olisi ollut Krisan tyranni Daulios. Neljännen version mukaan kaupunki olisi saanut nimensä heeros Metaboksesta. Tämä yhdistettiin Metapontokseen, joka oli myyteissä Aioloksen ja Boiotoksen isä.[3][6] Samnilaisten kerrotaan myöhemmin tuhonneen tämän varhaisen kaupungin, jonka jälkeen akhaialaiset olisivat perustaneet sen uudelleen.[1][5]

Antiikin lähteiden mukaan kaupungin paikka oli asumaton silloin, kun akhaialaiset siirtokuntalaiset saapuivat, mutta ei ole tietoa siitä, oliko paikalla todella ollut varhaisempaa asutusta. Läheiset Krotonin ja Sybariin jo aiemmin perustaneet akhaialaiset halusivat asuttaa seudun, jotta doorilainen Taras ei saisi aluetta itselleen. Siksi paikalle lähetettiin siirtokunta emämaasta, ja sen johtajaksi mainitaan Leukippos. Siirtokuntalaisten kerrotaan joutuneen kamppailemaan alueesta sekä taraslaisten että paikallisen ei-kreikkalaisen heimon oinotrialaisten kanssa.[3]

Metapontionin lyömä raha, n. 470–440 eaa. Kuvituksessa ohrantähkiä ja heinäsirkka.
Metapontionin lyömä trioboli, n. 430–400 eaa. Kuvituksessa Apollon Karneios ja ohrantähkä.

Metapontionin varhaisvaiheista tiedetään muiden Suur-Kreikan kaupunkien tavoin vain vähän. Se vaikuttaa kuitenkin nousseen nopeasti suhteellisen kukoistavaksi kaupungiksi muun muassa seudun hedelmällisen maaperän ansiosta. Se löi omaa rahaa noin vuodesta 550 eaa. lähtien. Kaupunki oli perustamis- ja heimoyhteyden vuoksi läheisissä väleissä Krotonin ja Sybariin kanssa. Kaupungit liittoutuivat jossakin vaiheessa 500-luvulla eaa. yhdessä Siristä vastaan tarkoituksena ajaa joonialaiset pois tästä kaupungista. Sota vaikuttaa päättyneen Siriin valtaamiseen ja tuhoon. Tapahtuman tarkempaa ajoitusta ei kuitenkaan tiedetä. Metapontion ei vaikuta ottaneen osaa Krotonin ja Sybariin sotaan, joka kohti viimeksi mainitun tuhoon.[1][3]

Metapontion oli filosofi Pythagoraan viimeinen elinpaikka. Pythagoralaisuus sai kaupungissa hyvän jalansijan, mitä kautta koulukunta vaikutti myös kaupungin politiikkaan. Tätä kautta kaupunki oli osana niitä levottomuuksia, joita koulukunta sai aikaan monissa Suur-Kreikan kaupungeissa. Metapontion otti Pythagoraan ja tämän oppilaat vastaan senkin jälkeen, kun nämä oli karkotettu Krotonista. Pythagoras myös haudattiin kaupunkiin hänen kuoltuaan vuonna 496 eaa. Kaupunkilaiset omistivat Pythagoraan talon Demeterin temppeliksi ja antoivat kadulle, jonka varrella se sijaitsi, nimen Museion. Pythagoraan hautaa näytettiin kaupungissa vielä Ciceron aikana ensimmäisellä vuosisadalla eaa.[2][3][7]

Ateenan Sisilian sotaretken aikaan peloponnesolaissodassa vuosina 415–413 eaa. Metapontion pyrki muiden Suur-Kreikan kaupunkien tavoin pysymään aluksi puolueettomana. Sen toisena vuonna kaupunki kuitenkin liittoutui Ateenan kanssa, ja myös osallistui vähäisillä omilla joukoilla sotaretkeen. Kaupunki oli sijaintinsa ansiosta sivummalla Syrakusan tyrannin Dionysioksen myöhemmin aiheuttamalta uhalta alueen kaupungeille, eikä myöskään lukaanien kasvanut voima alueella vaikuta aiheuttaneen kaupungille suurempia ongelmia.[2][3][8]

Metapontion mainitaan seuraavan kerran historiassa vuonna 345 eaa., kun Timoleon rantautui sinne Sisilian sotaretkellään, vaikkakin kaupunki pysyi jälleen muutoin puolueettomana.[9] Epeiroksen kuninkaan Aleksanterin Italian sotaretken aikaan kaupunki oli tämän puolella, ja tuki tätä taistelussa lukaaneja ja bruttiumlaisia vastaan.[10]

Metapontionin kukoistusta ja vaurautta osoittavat sen lyömät lukuisat rahat, joissa oli kaupungin symbolina ohrantähkiä; kaupungin Delfoihin lahjoittamat kultaiset viljantähkät; sekä sen Olympiaan pystämä aarrekammio, joka oli olemassa vielä Pausaniaan aikaan.[11] Metapontionlaiset kunnioittivat Aristeasta, jonka kerrottiin ihmeellisellä tavalla ilmestyneen kaupunkiin 240 vuotta sen jälkeen kun tämä oli kadonnut Kyzikoksesta. Kaupungissa uhrattiin myös Leukippokselle tämän perustajan ominaisuudessa, sekä Neleideille liittyen kaupungin pyloslaiseen taustaan.[3][12] Kaupungin kansalaisista käytettiin etnonyymejä Metapontinos (Μεταποντῖνος) ja Metapontios (Μεταπόντιος), myöhemmin latinaksi Metapontinus.[3]

Hellenistinen ja roomalainen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metapontionin lyömä kultainen tetraoboli, n. 297–280 eaa. Kuvituksessa kaupungin perustaja Leukippos ja ohrantähkiä.

Kleonymoksen sotaretkellä alueen barbaareja vastaan vuonna 303 eaa. metapontionlaiset eivät jostakin syystä asettuneet tämän puolelle. Tämän vuoksi Kleonymos suuntasi lopulta aseensa kaupunkia vastaan yhdessä lukaanien kanssa. Lopulta hän sai kaupungin haltuunsa rauhanomaisesti, mutta hänen kerrotaan syyllistyneen siellä kaikenlaisiin väärinkäytöksiin valtaa pitäessään.[3][13]

Epeiroksen kuninkaan Pyrrhoksen Italian sotaretken aikaan Metapontion tuki tätä Taraksen tavoin. Ilmeisesti sodan myötä kaupunki päätyi Rooman vallan alle. Toisen puunilaissodan aikaan Metapontion siirtyi ensimmäisten joukossa Hannibalin puolella heti Cannaen taistelun vuonna 216 eaa. jälkeen. Myöhemmin sodan aikana kaupungissa oli kuitenkin roomalainen varuskunta, ja kaupunki vaikuttaa kyenneen karkottamaan varuskunnan ja ajamaan Karthagon asiaa kunnolla vasta Taraksen valtauksen vuonna 212 eaa. jälkeen. Tämän jälkeen Metapontionissa oli karthagolainen varuskunta aina siihen saakka, kun nämä kärsivät tappion Metauroksen taistelussa vuonna 207 eaa. Tappion jälkeen karthagolaiset vetäytyivät ja samalla evakuoivat kaupungin asukkaat pelastaakseen nämä joutumasta roomalaisten koston kohteeksi.[3][14]

Tämän seurauksena kaupunki taantui, eikä se enää esiinny historiassa. Sitä ei kuitenkaan ilmeisesti hylätty täysin, sillä muun muassa Ciceron kuvaus käynnistään paikalla osoittaa sen olleen edelleen olemassa kaupunkina ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Pausanias sanoo kaupungin olleen raunioina hänen aikanaan 100-luvulla jaa. Alue muuttui ajan kuluessa malarian vaivaamaksi, ja säilyi asumattomana nykyaikaan saakka.[2][15]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metapontionin arkeologista aluetta.

Metapontionin kaupunkikaava oli suorakulmion muotoinen, ja se oli rakennettu ruutuasemakaavassa. Kaupunki oli ympäröity muurein, jotka oli rakennettu 500-luvulla eaa. Muurien kokonaispituus oli noin kuusi kilometriä ja niiden sisään jääneen alueen koko noin 140–145 hehtaaria.[1][5]

Kaupungin keskiössä oli agora eli kokoontumis- ja kauppapaikka, jonka sivuilla oli useita temppeleitä sekä teatteri. Temppeleitä ja pyhäköitä sijaitsi myös muurien ulkopuolella kaukanakin kaupungista. Kaupungin satama sijaitsi oletettavasti nykyisen rannikon kosteikkoalueella, joka vielä 1800-luvulla oli nimellä Lago di Santa Pelagina (Palagina) tunnettua laguunia.[3] Satama oli keinotekoinen ja yhdistetty kaupunkiin kanavalla.[5]

Apollonin temppeli

Apollonin temppelin raunioita.

Apollonille omistettu temppeli (tutkimuksessa myös Temppeli A) sijaitsi kaupungin agoran länsipuolella, ja se oli varsinaisen kaupunkialueen merkittävin. Se oli rakennettu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen, keskeneräiseksi jääneen temppelin rakentaminen alkoi arkaaisella kaudella noin vuonna 570 eaa. Sen paikalle rakennettiin uusi temppeli 400-luvun eaa. puolessa välissä. Jälkimmäisessä temppelissä oli oletettavasti 8 x 17 pylvästä, ja sen stylobaatin koko oli noin 20,5 x 50 metriä. Temppeli edusti doorilaista tyyliä. Sen arkkitehtuuri on arkaaista ja siinä on joitakin poikkeuksellisia ratkaisuja, kuten poikkeuksellisen pitkä naos eli cella sekä itäpään propteron-tuplapylväikkö. Temppelistä on löydetty muun muassa marmorinen kuros-patsas.[2][16]

Temppeli B

Kaupungin agoralla sijaitsi Apollonin temppelin lisäksi myös kolme pienempää temppeliä, jotka tunnetaan tutkimuksissa nimillä Temppeli B, Temppeli C ja Temppeli D. Temppeli B sijaitsi Apollonin temppelin pohjoispuolella. Se on ajoitettu noin vuosiin 570–530 eaa. Se edusti doorilaista tyyliä ja oli mahdollisesti omistettu Heralle. Temppelissä oli kaksi rakennusvaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa temppelin koko oli noin 19,9 × 38,4 metriä, ja siinä arvioidaan olleen 9 × 17 pylvästä. Toisessa vaiheessa temppelin koko oli noin 19,9 × 41,6 metriä, ja siinä saattoi olla 7 × 15 pylvästä.[17]

Temppeli C

Temppeli C sijaitsi Apollonin temppelin eteläpuolella. Silläkin on ollut kaksi rakennusvaihetta, vanhempi 600-luvulla eaa., ja uudempi ja oletettavasti suurempi temppeli 400-luvulla eaa. Temppeli edusti doorilaista tyyliä, mutta tunnetaan muutoin vain huonosti. Siitä on säilynyt joitakin friisin osia.[18]

Temppeli D

Temppeli D sijaitsi Temppelin B pohjoispuolella. Se on ajoitettu noin vuoteen 475 eaa. Se edusti ainoana Metapontionin temppeleistä joonialaista tyyliä. Sen koko oli noin 17,9 × 41,6 metriä, ja siinä on ehdotettu olleen 8 × 20 pylvästä.[19]

Heran temppeli (”Tavole Palatine”)

Heran temppelin eli ”Tavole Palatinen” rauniot.

Todennäköisesti Heralle omistettu temppeli sijaitsi kaupungin pohjoispuolella noin kolmen kilometrin päässä. Temppelin rauniot tunnetaan nykyisin nimellä ”Tavole Palatine”. Temppeli rakennettiin noin vuonna 530–510 eaa. Se edusti doorilaista tyyliä ja siinä oli 6 x 12 pylvästä, ja sen stylobaatin koko oli noin 16,1 x 33,3 metriä. Pylväistä 15 on edelleen pystyssä, 10 toisella ja 5 toisella pitkällä sivulla. Myös osa arkkitraavista on säilynyt. Tämä tekee temppelistä yhden varsinaisen (eli Tarantonlahden alueelle rajatun) Suur-Kreikan parhaiten säilyneistä muinaismuistoista. Temppelin länsipuolelta on löydetty laaja hautausmaa.[1][2][20]

Muut pyhäköt

Antiikin lähteiden mukaan agoralla oli myös Aristeaalle omistettu patsas. Siihen liittyi Apollonille omistettu alttari, jonka ympärillä oli laakeripuulehto.[3] Löytöjen perusteella agoralla on ollut edellämainittujen lisäksi ainakin Zeus Agoraioksen kultti. Kaupungissa oli ilmeisesti myös Artemision eli Artemiille omistettu pyhäkkö. Eri puolelta kaupunkivaltion aluetta on löydetty pieniä lähdepyhäkköjä.[1]

Teatteri

Metapontionin teatterin rauniot.

Kaupungin teatterissa oli useita rakennusvaiheita. Paikalla sijaitsi alun perin ekklesiasterion eli kansankokouksen kokouspaikka, joka toimi mahdollisesti myös teatterina. Siihen mahtui noin 7 500–8 000 henkeä, ja se oli käytössä 600-luvulta noin 300-luvulle eaa. Tämän jälkeen paikalle rakennettiin varsinainen kreikkalainen teatteri, johon mahtui noin 6 500 henkeä.[1][21]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”61 Metapontion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 279–282. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. ↑ a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”METAPONTION (Metaponto) Lucania, Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Smith, William: ”Metapontum”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Metapontion Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
  5. ↑ a b c d Metapontum (Site) Perseus. Viitattu 1.2.2018.
  6. ↑ Strabon: Geografia 5; Junianus Justinus 20.2.
  7. ↑ Iamblikhos: Pythagoraan elämä 170, 249, 266: Porfyrios: Pythagoraan elämä 56–57; Plutarkhos: De Gen. Socr. 13; Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 8.1, 1.40; Livius: Rooman synty 1.18; Cicero: De Fin. 5.2.
  8. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 13.4; Thukydides: Peloponnesolaissota 6.44, 7.33, 7.57.
  9. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.66.
  10. ↑ Junianus Justinus 12.2; Livius: Rooman synty 8.24.
  11. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 6.19.11; Athenaios: Deipnosofistai 11.479.
  12. ↑ Herodotos: Historiateos 4.15; Strabon: Geografia 6.
  13. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 20.104.
  14. ↑ Livius: Rooman synty 22.61, 25.11, 27.1, 21.16, 27.42, 27.51; Polybios: Historiai 8.36; Appianos: Annib. 33, 35.
  15. ↑ Cicero: De Fin. 5.2, De Amic 4; Strabon: Geografia 6; Pausanias: Kreikan kuvaus 6.19.11.
  16. ↑ Metapontum, Temple of Apollo (Building) Perseus. Viitattu 15.3.2018.
  17. ↑ Metapontum, Temple B (Building) Perseus. Viitattu 15.3.2018.
  18. ↑ Metapontum, Temple C (Building) Perseus. Viitattu 15.3.2018.
  19. ↑ Metapontum, Temple D (Building) Perseus. Viitattu 15.3.2018.
  20. ↑ Metapontum, Tavole Palatine (Building) Perseus. Viitattu 15.3.2018.
  21. ↑ Metapontum, Ekklesiasterion/Theater (Building) Perseus. Viitattu 15.3.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Metapontion&oldid=22796380”