Meppen
Meppen | |
---|---|
Meppenin raatihuone |
|
lippu |
vaakuna |
Meppen |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Ala-Saksi |
Piirikunta | Emsland |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 188,3 km² |
Korkeus | 14 m |
Väkiluku (2018) | 35 373 |
– Väestötiheys | 188 as./km² |
Postinumero | 49716 |
Suuntanumero(t) | 05931 |
Meppen on kaupunki Emslandin piirikunnassa Ala-Saksin osavaltiossa Luoteis-Saksassa.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meppen sijaitsee Hase- ja Emsjokien risteyksessä Emslandin keskiosassa noin 110 kilometriä Bremenistä lounaaseen ja noin 170 kilometriä Hannoverista luoteeseen.[1] Luonnonmaantieteellisesti kaupunki sijaitsee Pohjois-Saksan alangolla. Etäisyys Alankomaiden rajalle on noin 18 kilometriä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaarle Suuri rakennutti nykyisen Meppenin alueelle kastekirkon vuonna 780. Ensimmäinen kirjallinen maininta Meppenistä on vuodelta 834 Ludvig Hurskaan asiakirjassa, jossa tämä lahjoitti lähetystyön keskukseksi kasvaneen Meppenin Corveyn luostarille. Otto I Suuri myönsi Meppenille markkinaoikeudet 940-luvulla; kaupunkioikeudet Meppen sai 1360. Kaupunki oli tuolloin Münsterin valtapiiriä. Münsterin ruhtinaspiispa Franz von Waldeck toteutti alueella uskonpuhdistuksen 1532–1553. Jesuiitat panivat toimeen vastauskonpuhdistuksen 1614, minkä jälkeen valta Meppenissä vaihteli katolisten ja protestanttien välillä ja vihdoin 1628 kaupunki päätyi katolisten haltuun. Vuonna 1660 ruhtinaspiispa Christoph Bernhard von Galen alkoi rakennuttaa linnoituslaitteita - ne tuhottiin lähes täysin runsaat sata vuotta myöhemmin seitsenvuotisen sodan loppukahinoissa. Vuosina 1803–1810 Meppen oli Arenbergin herttuakunnan pääkaupunki. Vuodesta 1815 alkaen Meppenin seutu kuului Hannoverin kuningaskuntaan, josta tehtiin osa Preussia vuonna 1866.[2]
Meppenin talouselämä kehittyi 1800-luvun jälkipuoliskolla uusien liikenneyhteyksien myötä. Kaupunki liitettiin rautatieverkkoon 1856. Dortmund-Ems-kanava rakennettiin 1890-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen Meppenistä tuli osa uutta Ala-Saksin osavaltiota. Tuhoisaa sotaa seurasi voimakkaan talouskasvun kausi, kuten muuallakin Länsi-Euroopassa. 1970-luvulla Meppeniin liitettiin lukuisia maalaiskuntia ja 1977 kaupungista tuli Emslandin piirikunnan hallinnollinen keskus. Infrastruktuurin kehittäminen jatkui vuosisadan lopulla ja edelleen 2000-luvulla. Vuonna 2007 avattiin sisävesisatama Eurohafen. Meppenin kävelykeskustaa saneerattiin 2010-luvulla.[2]
Meppenin päätyminen katolisten alueeksi 1600-luvulla heijastuu 2000-luvulle siten, että alue on säilynyt katolisena vyöhykkeenä muutoin protestanttisessa Pohjois-Saksassa.
Meppenin arkkitehtuuria edustavat muun muassa myöhäisgoottilainen hallikirkko Propsteikirche St. Vitus ja koristeellinen raatihuone 1400-luvun alusta. Pohjoissaksalaista tiiliekspressionismia edustaa Fritz Högerin suunnittelema Högerhaus vuodelta 1937.
Talous ja liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meppenin elinkeinot ovat palveluvaltaisia: vähittäiskauppaa, hallintoa ja terveydenhoitoa. Kaupungissa harjoitetaan myös koneenrakennusta ja kemianteollisuutta.
Meppenin rautatieasema, Bahnhof Meppen, sijaitsee rataosuudella Rheine–Norddeich Mole. Maantieliikenteen tärkein yhteys on Bundesautobahn 31, joka kulkee luoteisen Saksan halki Emdenistä Bottropiin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Entfernung von Meppen nach_ Luftlinie.org. Viitattu 13.3.2020.
- ↑ a b Stadtgeschichte Meppen.de. Viitattu 13.3.2020.