Matti Klinge

Matti Klinge
Matti Klinge lokakuussa 2008.
Henkilötiedot
Syntynyt	31. elokuuta 1936 Helsinki
Kuollut	5. maaliskuuta 2023 (86 vuotta)
Koulutus ja ura
Instituutti	Helsingin yliopisto
Tutkimusalue	historia
Tunnetut työt	Ylioppilaskunnan historia (1967–68) Helsingin yliopisto 1640–1990 (1987–90) Suomen kansallisbiografia (päätoim. 2003–08)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Matti Klinge (31. elokuuta 1936 Helsinki – 5. maaliskuuta 2023^[1][2][3]) oli suomalainen historiantutkija ja professori. Hänet tunnettiin kirjallisesti tuotteliaana aate-, sivistys- ja kulttuurihistorian tutkijana sekä aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana.

Klingen tieteelliset päätyöt ovat kaksi Helsingin yliopiston historiaan liittyvää teossarjaa, neliosainen Ylioppilaskunnan historia ja kolmiosainen Helsingin yliopisto 1640–1990. Hänen omin julkaisumuotonsa olivat kuitenkin lyhyistä historiallisista esseistä koostuneet kokoelmat. Tutkijana Klinge edusti ranskalaista perinnettä, johon kuuluvat vapaamuotoinen esseistiikka ja vakiintuneiden historiallisten tulkintojen rohkea kyseenalaistaminen ja joka poikkeaa suomalaisen historiankirjoituksen saksalaistyyppistä lähdetutkimusta edustavasta valtavirrasta.^[4]

Klingellä oli näkyvä asema sekä suomalaisessa tiedeyhteisössä että kansalaisyhteiskunnassa. Julkisuudessa hän tuli tunnetuksi ”rohkeista kannanotoistaan ja tietoisen urbaanista olemuksestaan sekä poleemisesta, kansakuntaa kasvattamaan pyrkivästä asenteestaan”.^[5] Klingen julkisia päiväkirjoja ilmestyi vuosittain vuodesta 1999 lähtien.

Matti Klingen äiti Aune oli farmaseutti, joka työskenteli Helsingin yliopiston apteekissa. Isä Paul oli pankkivirkailija Kansallis-Osake-Pankissa ja kohosi myöhemmin pankin johtokuntaan.^[6]

Klinge toimi Helsingin yliopiston historian ruotsinkielisen professuurin viranhaltijana vuosina 1975–2001. Hän työskenteli Suomen akatemian humanistisen toimikunnan tutkijana vuosina 1968–1970 ja 1972–1975 sekä Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin vierailevana professorina Pariisissa vuosina 1970–1972 ennen valintaansa Helsingin yliopiston historian ruotsinkieliseksi professoriksi vuonna 1975. Tästä virasta Klinge jäi eläkkeelle vuonna 2001 toimittuaan 1990-luvulla joitakin vuosia myös historian laitoksen esimiehenä.^[7]

Klinge on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.^[8]

Klinge väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1967 väitöskirjalla Kansalaismielen synty. Hän toimi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan historiantutkijana vuosina 1960–1968 ja kirjoitti Ylioppilaskunnan historian osat I–IV. Yliopistohistoria sekä kansallisuusaate kuuluvat Klingen uran keskeisiin tutkimuskohteisiin, ja hän palasi samoihin aiheisiin muun muassa yliopistohistoriikissä Helsingin yliopisto 1917–1990 (1990).

Klinge osallistui Paasikivi-seuran perustamiseen vuonna 1958. Vuosina 1985–1986 Klinge kokosi ja toimitti yhdessä professori Yrjö Blomstedtin kanssa presidentti J. K. Paasikiven päiväkirjat vuosilta 1944–1956 julkaistaviksi kahtena niteenä.

Historioitsijana Klinge tunnetaan kenties parhaiten suurelle yleisölle tarkoitetuista yleisesityksistä. Niitä ovat muun muassa seitsemälletoista kielelle käännetty Katsaus Suomen historiaan (1977), Suomen valtiollista symboliikkaa tarkasteleva Suomen sinivalkoiset värit (1981) sekä Itämeren alueen historiaa luotaavat Muinaisuutemme merivallat (1983) ja Itämeren maailma (1994). Klingen teokset ovat saaneet useita palkintoja, kuten tiedonjulkistamispalkinnon 1976 ja Tieto-Finlandian kunniamaininnan 1991 kirjasta Kuningatar Kristiina. Aikansa eurooppalainen (julkaistu vuonna 1990 yhdessä Maria-Liisa Nevalan, Laura Kolben ja Päivi Setälän kanssa). Hänen huomattavimpiin töihinsä sisältyy myös kymmenosaisen Suomen kansallisbiografian päätoimittaminen.

Klinge tunnettiin aktiivisena ja näkyvänä kulttuurikeskustelijana. Hän julkaisi vuodesta 1999 lähtien päiväkirjasarjaa, joka saavutti huomiota. Hän toimi myös Suomen Tiedeseuran puheenjohtajana sekä presidentin neuvonantajana kunniamerkki- ja arvonimiasioissa.

Klinge oli Mauno Koiviston valitsijamiehenä vuosien 1982 ja 1988 presidentinvaaleissa.^[2]

1970-luvulla oikeistoprofessorit pitivät Klingeä epäilyttävänä, Urho Kekkosen hännystelijänä tai jopa kommunistina.^[9] Vuonna 2014 julkaistussa päiväkirjassaan Klinge totesi Krimin siirtämisen vuonna 1954 Venäjän federaatiosta Ukrainan neuvostotasavaltaan olleen Venäjän kannalta virhe.^[10] Helsingin Sanomien toimittaja Jukka Rislakin mukaan Klingen mielestä Latvia ei ollut Neuvostoliiton miehittämä.^[11]

Klinge toimi lukuisissa luottamustehtävissä suomalaisessa tiede- ja historiamaailmassa. Tieteellisistä ansioistaan hän sai Suomen Leijonan ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikuntien 1. luokan komentajamerkit, useita korkeita ulkomaisia kunniamerkkejä sekä kaksi kunniatohtoriutta. Hänelle myönnettiin lukuisia tieteellisiä palkintoja.

Helsingin yliopisto on vuodesta 1996 jakanut vuosittaista Matti Klinge -stipendiä. Stipendi on väitöskirjan tekijälle suunnattu vuoden mittainen tutkimusapuraha. Väitöskirjan tulee käsitellä joko Helsingin yliopiston asemaa, historiaa tai yhteiskunnallista merkitystä tai yleisesti yliopistoja tai yliopistokysymystä.^[12]

Klinge toimi Eteläsuomalaisen osakunnan kuraattorina ja inspehtorina.

• Tieteellisen kirjallisuuden käännöslautakunnan jäsen 1963–, puheenjohtaja 1984–1989
• Valvojan toimituskunnan jäsen 1963–1968
• Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien hallituksen jäsen 1978–1992
• Niilo Helanderin säätiön hallituksen jäsen 1978–
• Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjallisen neuvottelukunnan jäsen 1978–, puheenjohtaja 1989–2001
• Valtion arvonimilautakunnan jäsen 1982–2006, varapuheenjohtaja 2000-2006
• Mika Waltari -muistomerkkivaltuuskunnan puheenjohtaja 1982–1985
• Suomen Valtiokalenterin toimituskunnan jäsen 1985–, puheenjohtaja 1996-2010
• Suomen Ranskan-instituutin säätiön hallituksen puheenjohtaja 1985–1993
• Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston hallituksen jäsen 1987–1998
• Helsingin kaupungin historialautakunnan puheenjohtaja 1990–
• Suomen 1700-luvun tutkimuksen seuran puheenjohtaja 2001–2003
• Marcel Proustin ystävien puheenjohtaja 2001–2008, kunniapuheenjohtaja 2017
• Suomen Tiedeseuran puheenjohtaja 2004–2007
• Suomen Tiedeakatemiain valtuuskunnan puheenjohtaja 2005–2006

• Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 1976
• Eesti Üliopilaste Seltsin palkinto 1986
• Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston palkinto 1986
• Lauri Jäntin säätiön palkinto 1988 (osuudesta Helsingin yliopiston historia -sarjan kirjoitustyössä)
• Ruotsin akatemian Suomi-palkinto 1989
• Helsingin yliopiston J. V. Snellman -palkinto, 1990
• Tieto-Finlandian kunniamaininta 1991 (teoksesta Kuningatar Kristiina – aikansa eurooppalainen)
• Urho Kekkonen -tunnustuspalkinto 1996
• Svenska Litteratursällskapetin Forskning och vitterhet –mitali, 1998
• Sanomalehdistön kunniamitali, 1999
• Helsingin kaupungin tiedepalkinto 2000
• Suomen Tiedeseuran E. J. Nyström -palkinto, 2000
• Suomen Kulttuurirahaston mitali, 2003
• Svenska Litteratursällskapetin palkinto, 2005
• Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto 2007

• filosofian kunniatohtori, Uppsalan yliopisto, 1989
• filosofian kunniatohtori, Greifswaldin yliopisto, 2006
• Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan komentaja, 2008
• Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan komentaja, 1990
• Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajiston merkki purppuranauhassa, 2001
• Ruotsin Pohjantähti-ritarikunnan komentaja
• Ranskan Kunnialegioonan ritari, 1996; upseeri 2015^[13]
• Venäjän Ystävyyden kunniamerkki, 2013

• Kansalaismielen synty. Suomen ylioppilaiden aatteet ja järjestäytyminen ilmentämässä yleisen mielipiteen ja kansalaistietoisuuden kehittymistä v. 1853–1871. (Väitöskirja, Helsingin yliopisto) Helsinki: Tekijä, 1967.
• Ylioppilaskunnan historia I–IV (WSOY 1967–1968, laajennettu versio HYY ja Gaudeamus 1978)
• Mannerheim. Kuvaelämäkerta. Otava, 1968.
• Ylioppilastalo. HYY, 1970.
• Vihan veljistä valtiososialismiin. Yhteiskunnallisia ja kansallisia näkemyksiä 1910- ja 1920-luvuilta. (Taskutieto 100) Porvoo Helsinki: WSOY, 1972. ISBN 951-0-00678-5
• Bernadotten ja Leninin välissä. Tutkielmia kansallisista aiheista. (Taskutieto 128) Porvoo Helsinki: WSOY, 1975. ISBN 951-0-06881-0
• Blick på Finlands historia (suom. Otava 1977)
• Suomen sinivalkoiset värit. Kansallisten ja muidenkin symbolien vaiheista ja merkityksestä. Helsingissä: Otava, 1999. ISBN 951-1-15314-5
• Kaksi Suomea. Helsingissä: Otava, 1982. ISBN 951-1-07011-8
• Runebergs två fosterland. Söderström, 1983.
• Muinaisuutemme merivallat. Kuvitettu historiallinen luonnos. Helsingissä: Otava, 1983. ISBN 951-1-07858-5
• Professoreita. 35 professoria Kuninkaallisen Turun, sittemmin Suomen Keisarillisen Aleksanterin-, nyttemmin Helsingin yliopiston 35 vuosikymmeneltä. Helsingissä: Otava, 1984 (2. painos 1990). ISBN 951-1-08071-7
• Otavan suuri maailmanhistoria XIV. Porvariston nousu (Otava 1985)
• Kulttuurista. Kansalaispuheenvuoroja. Helsinki: Gaudeamus, 1986. ISBN 951-662-405-7
• Senaatintorin sanoma. Tutkielmia suuriruhtinaskunnan ajalta. Helsingissä: Otava, 1986. ISBN 951-1-09060-7
• Från lojalism till rysshat. Söderström, 1987.
• Mikä mies Porthan oli?. (Tietolipas 116) Helsingissä: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1989. ISBN 951-717-587-6
• Let us be Finns. Otava, 1990.
• Romanus sum. Kirjoituksia Euroopasta. Helsingissä: Otava, 1991. ISBN 951-1-11665-7
• Euroopassa, Pietarissa. Helsingissä: Otava, 1993. ISBN 951-1-12650-4
• The Finnish Tradition. SKS, 1993.
• Mesimarja, myytti, Mannerheim. Tutkielmia ja puheenvuoroja. (Artikkelit julkaistu pääosin sanoma- ja aikakauslehdissä 1988–1993) Helsingissä: Otava, 1994. ISBN 951-1-13300-4
• Porvariston nousu. (1. painos 1985 teossarjassa Otavan suuri maailmanhistoria, osa 14) Helsingissä: Otava, 1994. ISBN 951-1-13376-4
• Kävelyllä Pariisissa. Matkoja ja kirjoja. Helsingissä: Otava, 1995. ISBN 951-1-13668-2
• Keisarin Suomi. (Kejsartiden.) Suomentanut Marketta Klinge. Espoo: Schildt, 1997. ISBN 951-50-0682-1
• Kaukana ja kotona. (Krig, kvinnor, konst.) Suomentanut Marketta Klinge. Espoo: Schildt, 1997. ISBN 951-50-0874-3
• Idylli ja uhka. Topeliuksen aatteita ja politiikkaa. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22952-0
• Katsaus Suomen historiaan. (5. uudistettu painos) Helsingissä: Otava, 2001. ISBN 951-1-17274-3
• Suomi Euroopassa. (Pohjautuu teokseen Katsaus Suomen historiaan) Helsingissä: Otava, 2003. ISBN 951-1-18341-9
• Poliittinen Runeberg. (Käsikirjoituksesta suomentanut Marketta Klinge) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29086-6
• Iisalmen ruhtinaskunta. Modernin projekti sukuverkostojen periferiassa. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1087) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-841-5
• Itämeren maailma. ((Östersjövärlden.) 1. laitos 1984. Uudistettu ja laajennettu laitos) Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22254-5
• Napoleonin varjo. Euroopan ja Suomen murros 1795–1815. (Merkkivuosi 1809: kansakuntaa rakentamaan -hanke) Helsingissä: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23238-4
• Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys. Historiankirjoitus ja historiakulttuuri keisariaikana. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1285) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010. ISBN 978-952-222-208-4
• Lyhyt Suomen historia. (Uudistettu painos kirjasta Suomi Euroopassa) Helsingissä: Otava, 2001. ISBN 978-951-1-24946-7
• Pääkaupunki. Helsinki ja Suomen valtio 1808–1863. Helsingissä: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26235-0
• Eurooppalainen Helsinki. Helsingissä: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020. ISBN 978-951-858-185-0

• Ylioppilaslehti (Maunu Harmon kanssa, Gaudeamus 1983)
• Maisemia Suomesta. (Z. Topeliuksen ja hänen taiteilija-aikalaistensa kuvateoksen uudelleen toimittaneet Matti Klinge ja Aimo Reitala. Kuvat Finland framställdt i teckningar -teoksen (1845–1852) väritetystä laitoksesta) Helsingissä: Otava, 1987 (2. painos 1995). ISBN 951-1-09356-8
• Helsingin yliopisto 1640–1990, osa I. Kuninkaallinen Turun akatemia 1640–1808 (Rainer Knapasin, Anto Leikolan ja John Strömbergin kanssa, Otava 1987)
• Helsingin yliopisto 1640–1990, osa II. Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto 1808–1917 (Rainer Knapasin, Anto Leikolan ja John Strömbergin kanssa, Valtion painatuskeskus 1989)
• Helsingin yliopisto 1640–1990, osa III. Helsingin yliopisto 1917–1990 (Rainer Knapasin, Anto Leikolan ja John Strömbergin kanssa, Otava 1990)
• Kuningatar Kristiina. Aikansa eurooppalainen. (Päivi Setälän, Maria-Liisa Nevalan ja Laura Kolben kanssa) Helsingissä: Otava, 1990. ISBN 951-1-11402-6
• Suomen ylioppilas. (Laura Kolben kanssa) Helsingissä: Otava, 1991. ISBN 951-1-11828-5
• Helsinki, Itämeren tytär. Lyhyt historia. (Laura Kolben kanssa. Uudistettu laitos) Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21812-8

• Päiväkirjastani MCMXCIX. Fin de siècle 1999. Helsingissä: Otava, 1999. ISBN 951-1-16341-8
• Eurooppaa. Päiväkirjastani 1999–2000. Helsingissä: Otava, 2000. ISBN 951-1-16929-7
• Luen ja matkustan. Päiväkirjastani 2000–2001. Helsingissä: Otava, 2001. ISBN 951-1-17512-2
• Humanistin iltapäivä. Päiväkirjastani 2001–2002. Helsingissä: Otava, 2002. ISBN 951-1-18272-2
• Kirjoitan muistiin. Päiväkirjastani 2002–2003. Helsingissä: Otava, 2003. ISBN 951-1-18879-8
• Teetä ja suurmiehiä. Päiväkirjastani 2003–2004. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-19747-9
• Rooma, Moskova, Sesenheim. Päiväkirjastani 2004–2005. Helsingissä: Otava, 2005. ISBN 951-1-20487-4
• Miksi? Päiväkirjastani 2005–2006. Helsingissä: Otava, 2006. ISBN 951-1-21331-8
• Savo, rajat, papukaija. Päiväkirjastani 2006–2007. Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22105-0
• Nainen kävi parvekkeella. Päiväkirjastani 2007–2008. Helsingissä: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-23047-2
• Onko omaisuus varkautta? Päiväkirjastani 2008–2009. Helsinki: Siltala, 2009. ISBN 978-952-234-024-5
• Jupisteeri. Päiväkirjastani 2009–2010. Helsinki: Siltala, 2010. ISBN 978-952-234-043-6
• Tanskan sää. Päiväkirjastani 2010-2011. Helsinki: Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-082-5
• Sirkka ja muurahainen. Päiväkirjastani 2011–2012. Helsinki: Siltala, 2012. ISBN 978-952-234-134-1
• Tuhoutuiko Rooma? Päiväkirjastani 2012-2013. Helsinki: Siltala, 2013. ISBN 978-952-234-176-1
• Pinaatti ja Saint-Simon. Päiväkirjastani 2013–2014. Helsinki: Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-238-6
• Hyppikää ilosta! Päiväkirjastani 2014–2015. Helsinki: Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-323-9
• Palmyran rauniot. Päiväkirjastani 2015–2016. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-375-8
• Paššan epäsuosio. Päiväkirjastani 2016–2017. Helsinki: Siltala, 2017. ISBN 978-952-234-475-5
• Niin siinä kävi. Päiväkirjastani 2017–2018. Helsinki: Siltala, 2018. ISBN 978-952-234-540-0
• Canicula. Päiväkirjastani 2018–2019. Helsinki: Siltala, 2019. ISBN 978-952-234-610-0
• Mannerheimin unet. Päiväkirjastani 2019–2020. Helsinki: Siltala, 2020. ISBN 978-952-234-726-8
• Terätön veitsi ilman kahvaa. Päiväkirjastani 2020–2021. Helsinki: Siltala, 2021. ISBN 978-952-234-894-4

• Kadonnutta aikaa löytämässä. Muistelmia 1936–1960. Helsinki: Siltala, 2012. ISBN 978-952-234-136-5
• Upsalasta Pariisiin. Muistelmia 1960–1972. Helsinki: Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-237-9
• Anarkisti kravatti kaulassa. Muistelmat 1972–1982. Helsinki: Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-322-2
• Yliopistoa ja Itämerta. Muistelmia 1982–1990. Helsinki: Siltala, 2017. ISBN 978-952-234-433-5
• Euroopan murros, Proust ja Kross. Muistelmia 1990–2001. Helsinki: Siltala, 2018. ISBN 978-952-234-539-4
• Täysinpalvellut. Muistelmia 2001–2020. Helsinki: Siltala, 2021. ISBN 978-952-234-824-1

• Suomen kansallisbiografia. (Studia Biographica, 3) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003–2008. ISSN 1456-2138 ISBN 978-951-746-441-3
• Suomen valtiokalenteri. 1995–2010. Helsingin yliopisto. ISSN 0355-2462

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Matti Klinge.

• Matti Klinge 375 humanistia. 29.4.2015. Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.
• Emeritusprofessori Matti Klinge, FT Helsingin yliopisto, historia (ruots.). Arkistoitu 4.3.2006. Viitattu 7.3.2006.
• Rinne, Jaana: Matti Klinge City. 17.4.2009.
• Wahlstedt, Pekka: Kuinka Matti Klingestä tuli myyttien särkijä (Arvio teoksesta Upsalasta Pariisiin.) 2.1.2015. Tiedetoimittajat. Arkistoitu 1.10.2020. Viitattu 6.1.2020.
• Klinge, Matti hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
• Matti Klingen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
• Ekholm, Kai, Mies jolla oli Matti Klingen kasvot. Otava. Helsinki 2024. ISBN 978-951-1-47941-3