Maria Pettersson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maria Pettersson (o.s. Pitkänen; s. 8. syyskuuta 1984 Tampere) on suomalainen toimittaja ja tietokirjailija.[1] Hän on Helsingin Sanomien toimittaja[2]. Aiemmin hän oli Journalisti-lehden päätoimittaja, mutta hänet siirrettiin syrjään kirjakohun vuoksi marraskuussa 2023, ja hän irtisanoutui joulukuussa 2023. Hän on kirjoittanut kaksi kirjaa historian naisista.

Pettersson on opiskellut Helsingin yliopistossa ja Kauppakorkeakoulussa venäjää sekä valtio- ja taloustieteitä.[3]

Pettersson aloitti journalistiuransa freelancer-toimittajana ja siirtyi City-lehden toimittajaksi vuosiksi 2008–2010.[4] Keväällä 2010 hänet valittiin Ylioppilaslehden päätoimittajaksi.[3] Hän toimi tehtävässä elokuusta 2010 vuoden 2011 loppuun.[4] Aikakauslehtien liitto valitsi Petterssonin vuoden 2010 pääkirjoituksen tekijäksi.[5] Vuoden 2012 alussa Pettersson siirtyi Cityn päätoimittajaksi.[4] Hän oli lehden painetun version viimeinen päätoimittaja.[6] Sen jälkeen Pettersson työskenteli toimittajana ja tuottajana Helsingin Sanomissa ja kirjoitti kolumneja muun muassa lehden Nyt-liitteeseen.[7]

Vuonna 2013 Petterssonilla oli Yle Puhe -radiokanavalla omaa nimeään kantava viikoittainen radio-ohjelma.[8] Hän vieraili usein myös keskustelijana Ylen Pressiklubi- ja Jälkiviisaat-televisio-ohjelmissa.[4] Syksyllä 2023 Petterson alkoi vetää Yle Radio Suomen Pyöreä pöytä -keskusteluohjelmaa.[9]

Pettersson aloitti tammikuussa 2016 europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin avustajana Brysselissä[10] ja Vihreä Lanka- ja Image-lehtien kolumnistina. Lokakuusta 2016 lähtien hän alkoi kirjoittaa kolumneja myös Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoimituksen Ikkuna-osastoon.[11] Suomalaista journalismia käsittelevän Uusimedian 29 jäsenen asiantuntijaraati valitsi Petterssonin vuonna 2016 neljän kovimman suomalaisen journalistin joukkoon.[12]

Pettersson on ollut Journalisti-lehden päätoimittaja, Journalistiliiton viestintäyksikön johtaja ja liiton johtoryhmän jäsen.[13]

Petterssonin esikoiskirja Historian jännät naiset ilmestyi vuonna 2020 Atenan kustantamana.[14] Sitä myytiin samana vuonna 20 400 kappaletta ja se oli vuoden toiseksi myydyin suomalainen tietokirja.[15] Vuoden 2022 kesäkuuhun mennessä kirjaa oli myyty yli 40 000 kappaletta[16]. Pettersson tuotti kirjan pohjalta myös podcastin Yle Areenaan.

Vuoden 2022 elokuussa Pettersson julkaisi toisen kirjansa Suomen historian jännät naiset[17]. Kirja oli vuoden kolmanneksi myydyin kotimainen tietokirja yli 10 000 kappaleen myynnillään.[18]

Plagiointikohu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen kirjan julkaisun jälkeen suomalaiset historiantutkijat syyttivät Petterssonin plagioineen sisältöä teokseen. Kirjoittajien mukaan luvussa ”Ida Moberg & Selma Kajanus” oli 37 kohtaa, jossa tekstiä oli kopioitu vähäisin muutoksin tai jopa suoraan kirjoitusvirheineen.[19] Pettersson myönsi yhden lähteen jääneen pois.[20] Atena-kustantamo julkaisi kirjankustantajia edustavalta Suomen kustannusyhdistykseltä pyytämänsä lausunnon, jonka mukaan Pettersson olisi toiminut tekijänoikeuslain näkökulmasta hyvän tavan mukaisesti. Kustantamon mukaan lähteistystä täydennetään teoksen seuraavaan painokseen.[21][22]

Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen tekijänoikeusneuvosto katsoi Petterssonin lainanneen tutkijoita hyvän tavan vastaisesti ja loukanneen heidän moraalisia oikeuksiaan.[23] Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho kuitenkin kommentoi, että ”Tekijänoikeusneuvoston pääpointtihan on, että Pettersson ei ole plagioinut.”[24] Tekijänoikeuskysymyksiin erikoistunut Aikakausmedian johtaja Mikko Hoikka tulkitsi päinvastoin, että neuvosto piti kirjan joitakin kohtia tekijänoikeudellisessa mielessä plagiaattina.[25] Long Playn Karoliina Paananen ja Anu Silfverberg totesivat, että Journalistiliitto antoi toistuvasti ymmärtää, että olisi jotenkin epäselvää, miten lähteitä käytetään oikein[26].

Marraskuussa 2023 Journalistiliiton hallitus eli sen toimiva johto antoi Petterssonille "erittäin vakavat moitteet" ja ilmaisi tiedotteessaan "todella syvää" pettymystä, mutta pidättäytyi irtisanomasta häntä Journalisti-lehden päätoimittajan tehtävästä.[27][28] Maria Pettersson pyysi tutkijoilta toimintaansa anteeksi, ja tutkijat hyväksyivät pyynnön.[29] Journalistiliiton puheenjohtaja pyysi anteeksi liiton toimintaa tekijänoikeuskiistan käsittelyssä.[28]

Sen jälkeen liiton valtuuston kokous eli jäsenten edustajat äänestivät Petterssonin luottamusta vastaan äänin 33–32.[30] 1. joulukuuta liiton hallitus ilmoitti käsittelevänsä Petterssonin asemaa uudelleen.[31] 5. joulukuuta liitto tiedotti, että päätoimittajan tehtävää hoitaa toistaiseksi toimitussihteeri Manu Marttinen,[32] ja 8. joulukuuta 2023 Pettersson irtisanoutui virallisesti Journalistin päätoimittajan tehtävästä. Työsuhde päättyi heti.[33]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maria Petterssonin puoliso on Juhana Pettersson.[34]

  • Historian jännät naiset: Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja. Jyväskylä: Atena, 2020. ISBN 978-952-300-664-5
  • Suomen historian jännät naiset: Selvänäkijöitä, sotilaita, saarnaajia ja silmänkääntäjiä. Jyväskylä: Atena, 2022. ISBN 978-951-1-42305-8
  1. Pikkanen, Antti: Instituutio Maria Pettersson City. 7.12.2011. Viitattu 20.12.2013.
  2. Maria Pettersson LinkedIn. Viitattu 3.9.2024
  3. a b Järvi, Antti: Matkalla instituutioksi Ylioppilaslehti. 1.4.2010. Viitattu 20.12.2013.
  4. a b c d Maria Pettersson City-lehden päätoimittajaksi City. 17.10.2011. Viitattu 20.12.2013.
  5. Aikakausmedian Aikakauslehtikilpailujen voittajat 2005 - 2011 Aikakauslehdet. Arkistoitu 20.12.2013. Viitattu 20.12.2013.
  6. Nurmi, Eero: City-lehti lakkautetaan – tieto tuli työntekijöille täytenä yllätyksenä Yle Uutiset. 30.7.2012. Viitattu 20.12.2013.
  7. Maria Petterssonin kolumnit HS Nyt. Viitattu 31.7.2014.
  8. Maria Pettersson Yle Areena. Viitattu 4.9.2015.
  9. Päätoimittaja Maria Pettersson ryhtyy luotsaamaan ärhäkkää Pyöreää pöytää Yle.fi. 21.6.2023. Viitattu 27.5.2024.
  10. Toimittaja Maria Pettersson Kumpula-Natrin avustajaksi Brysseliin Demokraatti. 26.11.2015. Viitattu 27.1.2016.
  11. Ylen uutiset
  12. 4 kovinta journalistia 2016. Uusmedia.
  13. Maria Petterssonista Journalistin päätoimittaja Journalisti. 12.4.2018. Arkistoitu 13.4.2018. Viitattu 13.4.2018.
  14. Kataja, Marika: Naisia, jotka saattoivat olla täysiä paskiaisia, mutta jotka muuttivat maailmaa – Maria Pettersson kokosi jännittäviä naiskohtaloita merirosvopäälliköistä miekkamestareihin ja matemaatikkoihin Yle Uutiset. 2020. Viitattu 3.4.2021.
  15. https://www.kustantajat.fi/media/bestsellerit-verkkoon-2020-korjattu.pdf
  16. Näistä Suomen historian erikoisnaisista ei kerrottu historiantunneilla! | Atena www.sttinfo.fi. Viitattu 5.12.2023.
  17. Suomen historian jännät naiset Atena Kustannus. Viitattu 5.12.2023.
  18. https://www.kustantajat.fi/media/bestsellerit-verkkoon-2022.pdf
  19. Välimäki, Susanna – Koivisto, Nuppu – Leskelä-Kärki, Maarit – Torvinen, Juha: Plagioinnista Maria Petterssonin teoksessa Suomen historian jännät naiset Suoni RY. Viitattu 23.9.2022.
  20. Frilander, Aino: ”Voisi pitää vähättelynäkin” – Tutkijat pahastuivat, kun menestyskirja historian jännistä naisista jättää heidän työnsä varjoon Helsingin Sanomat. 15.9.2022. Viitattu 23.9.2022.
  21. Suomen historian jänniin naisiin kohdistunut julkinen keskustelu Atena Kustannus. 22.9.2022. Viitattu 23.9.2022.
  22. Halonen, Eetu: Tutkijat syyttävät toimittaja-kirjailija Maria Petterssonia plagioinnista Ilta-Sanomat. 22.9.2022. Viitattu 23.9.2022.
  23. Tekijänoikeusneuvosto: Maria Pettersson rikkoi tutkijoiden moraalisia oikeuksia Helsingin Sanomat. 2.11.2023. Viitattu 2.11.2023.
  24. Kova lausunto: Maria Pettersson loukkasi tutkijoiden moraalisia oikeuksia – Näin kommentoi Journalistiliitto www.iltalehti.fi. Viitattu 29.11.2023.
  25. Tekijänoikeusneuvosto otti kantaa tekstin lainaamiseen: Näin teet entistä parempia sitaatteja Aikakausmedia. Viitattu 29.11.2023.
  26. Long Playn kirje: Journalistiliiton jännät arvot eepurl.com. Viitattu 29.11.2023.
  27. Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson kirjakohusta: ”Kävi ilmi, että väärässä olinkin minä” Helsingin Sanomat. 28.11.2023. Viitattu 29.11.2023.
  28. a b Journalistiliiton hallitukselta vakava moite Maria Petterssonille Journalistiliitto. 28.11.2023. Viitattu 29.11.2023.
  29. Kirjat | Tutkijat: Hyväksymme Maria Petterssonin anteeksipyynnön Helsingin Sanomat. 28.11.2023. Viitattu 29.11.2023.
  30. Tiukka äänestystulos: Maria Petterssonille ei Journalistiliiton valtuuston luottamusta Ilta-Sanomat 30.11.2023
  31. Rane Aunimo, Journalistiliiton-tolkuton sekoilu jatkuu Demokraatti 1.12.2023
  32. Markus Heikkilä, Päivi Puukka, Maria Pettersson sivuun Journalisti-lehden päätoimittajan paikalta, Yle.fi, uutiset 5.12.2023, viitattu 5.12.2023
  33. Laura Kangas: Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson irtisanoutui 8.12.2023. Yle.fi, uutiset. Viitattu 8.12.2023.
  34. Järvi, Antti: Matkalla instituutioksi Ylioppilaslehti. 1.4.2010. Viitattu 13.6.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]