Maria Josefina Itävaltalainen
| Maria Josefina Itävaltalainen | |
|---|---|
 Puolan kuningatar Maria Josefina, Louis de Silvestre 1733 | |
| Puolan kuningatar Liettuan suuriruhtinatar Saksin vaaliruhtinatar | |
| Valtakausi | 1733–1757 |
| Kruunajaiset | 17. tammikuuta 1734 |
| Syntynyt |
1699 Wien |
| Kuollut |
1757 (ikä 57) Dresden |
| Puoliso | August III |
| Lapset |
Fredrik Kristian Maria Amalia Maria Anna Maria Josefina 10 muuta |
| Koko nimi | Maria Josepha Benedikta Antonia Theresia Xaveria Philippine |
| Suku | Habsburg |
| Isä | Joosef I |
| Äiti | Wilhelmina Amalia |
| Uskonto | roomalaiskatolinen |
Maria Josefina Itävaltalainen (Maria Josepha Benedikta Antonia Theresia Xaveria Philippine, puol. Maria Józefa); 8. joulukuuta 1699 Wien, Habsburgien valtakunta – 17. marraskuuta 1757 Dresden, Saksin vaaliruhtinaskunta) oli itävaltalainen arkkiherttuatar ja keisari Joosef I:n vanhin tytär, josta tuli August III:n puolisona Saksin vaaliruhtinatar ja Puola-Liettuan kuningatar.[1]
Suku ja lapsuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maria Josefinan vanhemmat olivat Itävallan arkkiherttua, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Joosef I ja Braunschweig-Lüneburgin prinsessa Vilhelmiina Amalia. Hänellä oli kaksi sisarusta, joista Maria Amalia (1701–1756) avioitui keisarin Kaarle VII:n kanssa. Vuosina 1711–1717 Maria Josefina oli vanhimpana lapsena kruununperimysjärjestyksessä ensimmäisenä.
Avioliitto, Saksin vaaliruhtinatar
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joosef I:n tyttärenä ja tämän seuraajan Kaarle VI:n veljentyttärenä Maria Josefina oli tavoiteltu naimakauppa, ja hänellä oli satoja kosijoita. Puolan kuninkaan August II Väkevän poika, Saksin vaaliruhtinas Fredrik August II oli yksi heistä. Avioliittoa suunniteltiin molempien lapsuudesta vuodesta 1704 lähtien, ja protestantiksi kastettu sulhanen jopa kääntyi vuonna 1712 katoliseksi sitä varten.[2] Häitä vietettiin 20. elokuuta 1719 muodikkaasti turkkilaiseen tyyliin.[3] Dresdenissä järjestetty spektaakkeli oli barokkiajan suurellisimpia juhlia. Kahdeksansataa vierasta osallistui tanssiaisiin, kilpailuihin ja näytöksiin.[2]
Maria Josefina oli kunnianhimoisempi ja energisempi kuin August, jonka mielenkiinto keskittyi taiteisiin ja musiikkiin. On sanottu olleen Marian ansiota, että August pyrki ja pääsi Puolan valtaistuimelle isänsä kuoltua vuonna 1733. Maria myös rohkaisi miestään tavoittelemaan keisarin asemaa Kaarle VI:n kuoltua vuonna 1740. Vallantavoittelu johti epäsuotuisiin sopimuksiin ja kasvaviin konflikteihin naapurivaltioiden kanssa.[4][2]
Puola-Liettuan kuningatar
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maria Josefina oli saanut isoäidiltään, keisarinna Eleonoora Magdalenalta tiukan katolisen kasvatuksen. Tästä oli hyötyä Puolan kuningattarelle, ja hän voimisti jesuiittojen tuella katolisen kirkon asemaa sekä Puolassa että jossain määrin myös Saksissa. Hän rakennutti Dresdeniin Keisarinkappelin vuonna 1732, köyhien tyttöjen koulun, sairaskodin ja yhdessä miehensä kanssa Dresdenin Hofkirchen vuonna 1751.[4]
Kuningatar Maria Josefinaa kuvattiin kunnianhimoiseksi, älykkääksi ja uskonnolliseksi. Vaikka Saksi oli hänen pääasuinpaikkansa, hän viihtyi Puolassa, koska se oli katolinen kansakunta, jossa hän saattoi harjoittaa uskontoaan avoimesti.
Marraskuusta 1734 helmikuuhun 1736 Maria Josefina ja August tekivät Puolaan pisimmän vierailunsa, joka pitkittyi Puolan perimysssodan vuoksi. He tekivät Puolaan toistuvasti viidestä kahdeksaan kuukautta kestäneitä sekä useasti lyhyempiä matkoja. Maria Josefina oppi puhumaan puolaa ja oli usein läsnä Puolan Sejmin kokouksissa. Kotoa poissaollessaan hän oli kirjeenvaihdossa lastensa kanssa ranskaksi, joihin hänellä jonkin verran läheisempi suhde kuin mitä tuon ajalle oli tavallista. Hän antoi heille lempinimiä ja rohkaisi heitä kirjoittamaan itselleen epävirallisesti.[5]
Maria Josefina jakoi puolisonsa kanssa kiinnostuksen musiikkiin, taiteeseen ja metsästykseen. He viettivät yleensä syksyt Hubertusburgin palatsissa metsästyskauden aikana.
Viimeiset vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seitsenvuotisen sodan alettua ja Augustin lähdettyä sotaan 20. lokakuuta 1756 Maria Josefina jäi Dresdeniin vanhimman poikansa Fredrik Kristianin ja tämän puolison Maria Antonian kanssa. Hän jäi Dresdeniin Preussin armeijan vallattua kaupungin. Hänet, Fredrik Kristian ja Maria Antonia asetettiin kotiarestiin Dresdenin palatsiin, jota vartioi preussilainen komentaja.[5]
Maria Josefinaa kiellettiin kirjoittamasta pojilleen, mutta hän kävi kirjeenvaihtoa näkymättömällä musteella ja käytti kirjeenvaihtajaverkkoaan auttaakseen poikaansa ja miniäänsä kannustamaan vastarintaa Saksissa sinne tunkeutuvia preussialaisia vastaan. Useista rajoituksista huolimatta hän onnistui kanavoimaan salaisia tietoja Saksin sotamarsalkka Maximilian Ulysses Brownelle, jota Fredrik Suuri piiritti Struppenissa.[5]
Kuningatar Maria Josefina kuoli Dresdenissä 17. marraskuuta 1757 aivoinfarktiin. Hänet on haudattu rakennuttamaansa Dresdenin Hofkirche-kirkon Wettin-holviin.[5]
Lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maria Josefinalle ja Augustukselle syntyi 14 lasta, joiden kasvatukseen hän panosti.[4] Lisäksi hänellä oli 12 keskenmenoa. Lapsista yksitoista eli aikuiseksi asti. Avioliittoa on sanottu onnelliseksi eikä Augustilla ollut rakastajattaria.
- Fredrik August (1720–1721), kuoli kaksikuisena
- Josef August (1721–1728), kuoli 6-vuotiaana
- Fredrik Kristian (1722–1763), Saksin vaaliruhtinas, avioitui Baijerin prinsessa Maria Antonian kanssa
- Maria Amalia (1724–1760), Napolin, Sisilian ja Espanjan kuninkaan Kaarle III:n puoliso
- Maria Margareta (1727–1734), kuoli 6-vuotiaana
- Maria Anna Sofia (1728–1797), Baijerin vaaliruhtinaan Maksimilian III Joosefin puoliso
- Frans Xavier (1730–1806), oli morganaattisessa avioliitossa kreivitär Maria Chiara Spinuccin kanssa
- Maria Josefina Karolina (1731–1767), Ranskan kruununprinssi Ludvigin puoliso
- Karl Kristian Joosef (1733–1796), Kuurinmaan herttua, avioitui puolalaisen kreivitär Franciszka Korwin-Krasińskan kanssa
- Maria Kristina (1735–1782), Remiremontin luostarin abbedissa
- Maria Elisabet (1736–1818), kuoli naimattomana ilman jälkeläisiä
- Albert (1738–1822), Itävallan arkkiherttuattar Maria Kristiinan puoliso
- Klemens Wenceslaus (1739–1812), Freisingin, Regensburgin, Augsburgin ja Trierin ruhtinaspiispa
- Maria Kunigunde (1740–1826), Essenin ja Thornin luostareitten ruhtinatar-abbedissa
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Marie Josepha (1699–1757) Women in World History: A Biographical Encyclopedia. Viitattu 2.4.2023.
- ↑ a b c Kamil Janicki: Maria Józefa Habsburg. Ostatnia polska królowa Wielka Historia. 2019. Viitattu 2.4.2023. (puolaksi)
- ↑ Maria Josepha Habsburger.net. Viitattu 2.4.2023.
- ↑ a b c Maria Josepha (Josepha), Erzherzogin von Österreich Deutsche Biographie. 1961. Viitattu 2.4.2023. (saksaksi)
- ↑ a b c d Watanabe-O'Kelly, Helen: "Religion and the Consort: Two Electresses of Saxony and Queens of Poland (1697–1757)". Teoksessa: Campbell Orr, Clarissa (toim.). Queenship in Europe 1660–1815: The Role of the Consort. Cambridge University Press, 2004. ss. 252–275. ISBN 0-521-81422-7.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
