Len Lunde
Len Lunde | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. marraskuuta 1936 Campbell River, Kanada |
Kuollut | 22. marraskuuta 2010 (74 vuotta) |
Kansalaisuus | Kanada |
Jääkiekkoilija | |
Pelipaikka | hyökkääjä |
Maila | oikea |
Pituus | 180 cm |
Paino | 85 kg |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 1955–1974 |
Seurat |
Edmonton Oilers (WHA), Ilves (SM-liiga), Vancouver Canucks (NHL, WHL), Rochester Americans (AHL), Minnesota North Stars (NHL), Portland Buckaroos (WHL), St. Louis Braves (CPHL), Chicago Black Hawks (NHL), Buffalo Bisons (AHL), Detroit Red Wings (NHL), Edmonton Flyers (WHL) |
Leonard Melvin Lunde (13. marraskuuta 1936 Campbell River, Brittiläinen Kolumbia, Kanada – 22. marraskuuta 2010[1]) oli kanadalainen jääkiekkoilija ja valmentaja. Hän pelasi urallaan 321 NHL- ja 72 WHA-ottelua sekä 31 ottelua vanhassa jääkiekon SM-sarjassa.
Pelaajaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lunde oli tehokas hyökkääjä WCJHL-junioriliigan Edmonton Oil Kingsissä ennen kuin siirtyi ammattilaiseksi WHL:n Edmonton Flyersiin. Ensimmäisen täyden kautensa ammattilaisena Lunde pelasi 1956–1957. Flyersin emoseura NHL:ssä, Detroit Red Wings, huomasi Lunden kyvyt ja vuonna 1958 hän nousi NHL:ään.
Lunde pelasi Detroitissa neljä kautta, joskin näistä viimeisenä hän vietti suurimman osan aikaa jälleen Edmonton Flyersissa, joka voittikin tuona vuonna, 1962, WHL:n mestaruuden. Seuraavana kesänä Lunde kaupattiin Chicago Black Hawksiin. Yhden Chicagon-kauden jälkeen Lunde pelasi pääasiassa AHL:n Buffalo Bisonsissa, sillä vaikka hän tekikin AHL:ssä hyvin pisteitä ja hänet valittiin Bisonsin mestaruuskaudella 1965 liigan tähdistökentälliseen, ei vakiopaikkaa NHL:ssä enää auennut.
NHL:n laajentuessa vuonna 1967 hankki tulokasjoukkue Minnesota North Stars Lunden oikeudet mutta kauppasi hänet jo saman vuoden jouluna Torontoon. Maple Leafsin paidassa Lunde ei kuitenkaan pelannut otteluakaan, vaan kausi kului loppuun AHL:n Rochester Americansissa. Siellä hän voitti 1968 toisen AHL:n mestaruutensa. Seuraavaksi kaudeksi Americans liitettiin WHL:n Vancouver Canucksin organisaatioon ja suuri osa pelaajista, Lunde mukaan luettuna, siirtyi Vancouveriin. Canucksissa Lunde voitti WHL:n mestaruuden 1969 ja 1970, ja siellä hän pelasi myös viimeiset NHL-ottelunsa seuran liityttyä NHL:ään kaudeksi 1970–1971.
Vuonna 1971 Lunde siirtyi Suomeen, Tampereen Ilvekseen. Lunden oli tarkoitus toimia pelaamisen ohessa kakkosvalmentajana, mutta jo lokakuussa hänet nostettiin Juhani Ruususen tilalle päävalmentajaksi. Kausi päättyi Ilveksen Suomen-mestaruuteen. Seuraavaksi kaudeksi Lunde keskittyi yksinomaan valmennustehtäviin ja hänet pestattiin myös Suomen maajoukkueen päävalmentajaksi. Joulukuuhun mennessä kävi kuitenkin ilmi, ettei hän kyennyt hoitamaan molempia tehtäviä täysipainoisesti, ja niin Ilves palkkasi uudeksi valmentajakseen Raimo Vasaman. Lunde valmensi Suomen vuoden 1973 MM-kilpailuissa neljännelle sijalle.
Kahden Suomessa viettämänsä kauden jälkeen Lunde palasi Pohjois-Amerikkaan pelaamaan WHA-liigaa Edmonton Oilersissa. Tämä kausi, 1973–1974, jäi hänen viimeisekseen pelaajana, vaikka hän piipahtikin kentällä vielä yhdessä ottelussa vuonna 1979 valmentaessaan Ruotsissa Mora IK:ta.
Pelaajauran jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päätettyään pelaajauransa Lunde työskenteli kahden vuoden ajan Edmontonin lähellä sijaitsevan intiaanireservaatin jääkiekko-ohjelman parissa. Sittemmin hän valmensi Ruotsissa ja toimi Edmonton Oilersin kykyjenetsijänä Ruotsissa ja Suomessa; tässä toimessa hän tarkkaili mm. lupaavien helsinkiläishyökkääjien Jari Kurrin ja Esa Tikkasen kehitystä.
Lunde kuoli sydänkohtaukseen[2] 22. marraskuuta 2010, 74 vuoden iässä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Len Lunde Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Leonard Lunde Legacy.com. Viitattu 30.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Jim Matheson: Paajarvi will stay with Oilers for World Juniors Edmonton Journal. 29.11.2010. Arkistoitu 6.12.2010. Viitattu 30.11.2010. (englanniksi)
Edeltäjä: Seppo Liitsola |
Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja 1972–1973 |
Seuraaja: Kalevi Numminen |