Lauantai

Lauantai (lyhenne la^[1]) on perjantain ja sunnuntain välissä oleva viikonpäivä. Se on SFS-EN 28601 -standardin mukaan viikon kuudes päivä.

Roomalaisessa ja juutalaisessa kalenterissa lauantai on viikon viimeinen päivä. Se on saanut latinankielisen nimensä Saturnus-planeetan ja planeettaan yhdistetyn roomalaisen jumalan mukaan sen perusteella, että Saturnus liikkuu klassisista seitsemästä planeetasta taivaalla hitaimmin.

Juutalaiset sekä adventistit ja osa muista protestanteista viettävät lauantaisin sapattia. Sapatti alkaa perjantaina auringon laskiessa ja päättyy lauantaina auringon laskiessa. Useimmilla muilla kristityillä viikoittainen pyhäpäivä on sunnuntai.

Nykyisin monissa maissa sekä lauantai että sunnuntai ovat useimmilla työpaikoilla sekä kouluissa vapaapäiviä. Suomessa viisipäiväinen työviikko tuli yleiseksi käytännöksi 1960-luvun lopulla. Sitä ennen sunnuntai oli ainoa viikoittainen vapaapäivä, mutta lauantaisin työpäivä oli yleensä tavallista lyhyempi.

Lauantailla ei ole Suomessa lakisääteistä asemaa vapaapäivänä, mutta työaikalain mukaan viikoittainen säännöllinen työaika on enintään 40 tuntia, mikä vakiintuneen käytännön ja useilla aloilla voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan on useimmiten jaettu viidelle muulle arkipäivälle niin, että lauantaisin ei tarvitse tehdä työtä. Vuoden 1971 syyslukukauden alusta lähtien lauantait ovat olleet myös Suomen kouluissa vapaapäiviä.^[2] Tästä poikkeuksena on esimerkiksi koulun kevätjuhla, joka on yleensä lauantaina.

Lauantai on yhdessä perjantain kanssa päivä, jolloin on tapana viettää muita viikonpäiviä useammin juhlia ja viettää vapaa-aikaa, kuten esimerkiksi käydä elokuvissa tai ravintolassa. Monissa perheissä lauantai on lasten karkkipäivä eli päivä, johon lasten makeistensyönti pyritään rajoittamaan. Suomessa monilla on tapana käydä lauantaisin saunassa.

Monet televisiokanavat esittävät suosittuja ohjelmiaan lauantaisin, koska tällöin ne saattavat saada paljon katsojia. Esimerkkinä tällaisista ohjelmista Suomessa ovat Uutisvuoto ja Putous, joita esitetään lauantai-iltana^[3].

Suomen kielen sana lauantai ja ruotsin lördag tulevat muinaisgermaanisesta sanasta laugr, joka tarkoittaa kylpyä.^[4] Lauantai on siis kylpypäivä. Yllättäen sama merkitys on maorin kielen nimellä Rahoroi.

Vuosisatojen saatossa hitaasti muuttuneessa islannin kielessä lauantai on laugardagur, ja sanan lauga islantilaiset ääntävät [löyga].

Useissa kielissä lauantain nimi tulee sapatista^[4], esimerkiksi saksassa (Samstag, joskin sen ohella käytetään myös nimeä Sonnabend, sunnuntain aatto), kreikassa (Σάββατο) (Sávvato), espanjassa (sábado), ranskassa (samedi), italiassa (sabato), portugalissa (sábado) ja venäjässä (суббота) (subbota).

Latinassa viikonpäivät saivat alkujaan nimensä babylonialaisen esimerkin mukaisesti Auringon, Kuun ja planeettojen tai samannimisten roomalaisten jumalien mukaan. Lauantai oli Saturnuksen päivä (Dies saturni).^[4] Nimi on yhä muuntuneena käytössä hollannissa (Zaterdag) ja englannissa (Saturday). Saturnus-planeetan mukaan lauantai on saanut nimensä myös eräissä itäaasialaisissa kielissä: thain wan sao on Saturnuksen päivä, ja japaniksi lauantain voisi ensi arvauksella luulla tarkoittavan maan päivää (土曜日 doyōbi), mutta kyseessä on lyhenne Saturnuksen (土星 dosei) viikonpäivästä (曜日 yōbi).

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lauantai Wikimedia Commonsissa