Kuka lohduttaisi Nyytiä?
Kuka lohduttaisi Nyytiä? | |
---|---|
Vem ska trösta knyttet? | |
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Tove Jansson |
Kuvittaja | Tove Jansson |
Kansitaiteilija | Tove Jansson |
Kieli | ruotsi |
Genre | satu |
Julkaistu | 1960 |
Suomennos | |
Suomentaja | Kirsi Kunnas |
Kustantaja | WSOY |
Julkaistu | 1960 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Kuka lohduttaisi Nyytiä? (ruots. Vem ska trösta Knyttet?) on Tove Janssonin kirjoittama ja kuvittama muumiaiheinen kuvakirja vuodelta 1960. Sen on suomentanut Kirsi Kunnas. Kirjassa pikkuinen Nyyti seikkailee Muumilaaksossa ja Yksinäisillä vuorilla.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pieni Nyyti Nyytiäinen asuu yksin pienessä talossaan. Hän pelkää, sillä ulkona tallustelevat pelottavat hemulit. Mörkö ulisee. Hän päättää lähteä matkaan, mutta on koko ajan aivan yksin, koska ei uskalla puhua kenenkään kanssa. Homssut ja Vilijaanat vilistelevät ohi tämän tästä. Nyyti löytää merenrannasta pullopostia, jonka on kirjoittanut Tuittu. Tuittu on myös yksinäinen, ja Nyyti päättää lähteä etsimään tätä. Hän saa apua Rontilta, joka on kalastamassa homssujen kanssa. Rontti kertoo, että Tuittu mahtaa olla Mörön luona. Nyyti kulkee läpi karvamönkiäisiä kuhisevan metsän, mutta pelästyy kovin, kun vuoren takaa kuuluu Mörön kammottavaa mörinää. Mörinän loputtua Nyyti suuttuu itselleen ja päättää pysyä urheana Tuitun vuoksi. Pian Nyyti onkin kasvokkain Mörön kanssa, jonka takana Tuittu hytisee. Nyyti esittää kunnon sotatanssin ja puraisee Mörköä hännästä. Sitä Mörkö ei ollut osannut odottaa, vaan ällistyy ja juoksee pakoon. Nyyti ja Tuittu ovat molemmat hyvin ujoja, ja Nyyti päättää kirjoittaa Tuitulle kirjeen, jossa selittää asiat. Se osoittautuu hyvin vaikeaksi, mutta lopussa hän antaa Tuitulle kirjeen ja ruusuja. Vilijaana johdattaa heidät kohti uutta elämää homssujen hurratessa.
Tarina muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tarinan pohjalta on tehty kuunnelma, jonka on säveltänyt ruotsalainen Peter Lundblad. Sen on laulanut suomeksi Reijo Karvonen. Kuunnelma ilmestyi vinyylilevyllä vuonna 1979. Muusikko Pekka Streng käyttää suomennoksen säkeitä laulussaan "...ja Tuittu ruusut sai" (1972).
Taidegraafikko Tuulikki Pietilä on lisäksi rakentanut kaksi kolmiulotteista kuvaelmaa, jotka perustuvat kirjaan. Ensimmäinen teos, Suuri simpukka (1978), kuuluu tamperelaisen Muumimuseon kokoelmaan. Toinen teos, Kuka lohduttaisi nyytiä? (1984), on Tampereen kaupunginkirjaston hallussa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 75, 78, 100. (Toim. Mirja Kivi) Espoo: Schildt, 2000. ISBN 951-50-1135-3
Hahmot | |
---|---|
Paikat | |
Kirjat | |
Kuvakirjat | |
Televisiosarjat | |
Elokuvat |
|
Lyhytelokuvat | |
Sarjakuva | Muumipeikko (sarjakuva) |
Videopelit | |
Lautapelit | |
Muuta |