Korvalappustereot

Korvalappustereot (engl. walkman^[1]) ovat musiikin soittamiseen tarkoitettu laite, jolla yleisimmin tarkoitetaan varsinkin 1980-luvulla käytettyä kannettavaa kasettisoitinta.

Ensimmäiset korvalappustereot kehitettiin 1970-luvulla, mutta varsinaisen suosionsa ne saavuttivat vasta 1980-luvulla C-kasetteja soittavina laitteina. Yksi ensimmäisistä ja myös tunnetuimmista laitteista oli Sony Walkman. 1980-luvun loppua kohden laitteet pienenivät ja kevenivät, ja useissa malleissa oli myös FM-radio. 1980-luvulla kehitettiin myös kannettavat CD-soittimet, mutta ne syrjäyttivät kasettisoittimet vasta 1990-luvulla, johtuen lähinnä ensimmäisten kannettavien CD-soitinten huonosta tärinän siedosta. Tämä aiheutti herkästi musiikin pätkimistä, mikä oli paha puute etenkin liikkuvalle nuorisolle suunnattujen laitteiden ominaisuuksissa.

2000-luvulla MP3-soittimet syrjäyttivät kannettavat CD-soittimet ja myös nimitys ”korvalappustereo” on jäänyt viimeistään niiden myötä pois käytöstä. Kannettavia laitteita on kehitetty myös DAT- ja MiniDisc-formaateille.

Älypuhelimien ja musiikkipalveluiden monipuolistumisen myötä erilliset kannettavat musiikkisoittimet ovat vähentyneet merkittävästi.