Kolme edustusta

Kolme edustusta (三个代表重要思想, suom. kolmen edustuksen tärkeä ajattelu) on osa Kiinan kommunistisen puolueen virallista ideologiaa. Kolme edustusta viittaa kommunistisen puolueen johtavaan rooliin Kiinan tuotantovoimien ja kulttuurin kehittämisessä sekä kansan intressien edustamisessa. Puolueen pääsihteeri Jiang Zeminin käyttöön ottama käsite kirjattiin puolueen peruskirjaan 16. puoluekokouksessa 2002.^[1]

Jiang pyrki kolmen edustuksen ajattelulla kiinnittämään puolueen huomion talouskasvun ja puoluejohtoisen kulttuurin kehittämisen tarpeisiin sekä konsensuspolitiikan jatkamiseen. Jiang myös kannusti puoluetta viemään marxismia yhteiskunnan uusille osa-alueille sekä ajanmukaistamaan puoluehallintoa. Yksi kolmen edustuksen hyväksymisen myötä syntyneistä uudistuksista olikin puoluejäsenyyden salliminen yksityisyrittäjille. Nykyään yksityisyrittäjiä ja liikemiehiä kannustetaan liittymään puolueeseen.^[2]

Kolmen edustuksen kirjaaminen puolueen peruskirjaan oli Jiangille itselleen suuri poliittinen voitto. Jiangin asema puolueessa oli ollut vahva tämän hallituskauden alusta alkaen. Jiang oli nostettu pääsihteeriksi vuonna 1989 ja hänelle oli myönnetty poikkeuksellisesti puolueytimen epävirallinen nimitys. Vahvasta mandaatista huolimatta Jiang joutui hallitsemaan ensimmäiset vuotensa Dengin varjossa. Vasta kolmen edustuksen virallistaminen kohotti hänen asemansa Maon ja Dengin rinnalle.

Kolme edustusta on osa kommunistisen puolueen virallista ideologiaa ja se asettuu historialliseen jatkumoon marxismi-leninismin, Mao Zedongin ajattelun ja Deng Xiaopingin teorian osaksi.^[3]

Puolueen peruskirjan täydentäminen on merkittävä poliittinen tapahtuma, mikä vertautuu länsimaissa lähinnä perustuslain muuttamiseen. Pääsihteerin ajatusten kirjaaminen puolueen peruskirjaan toimiikin Kiinan politiikan mittarina. Virallistamisen ajoitus, poliittisen perinnön nimitys ja sen käsittely julkisuudessa kertovat johtajan asemasta puolueessa sekä puolueen sisäisestä ilmapiiristä.