Keskustelu:Talouskasvu

Artikkelia on laajennettu osin oikeista aiheista (syyt ja rajat), mutta tyyli kaipaa korjaamista. Esimerkiksi Euroopan kohdalla seuraavat lauseet ovat minusta ongelmallisia: "Euroopan Unionilla on ollut suuri merkitys, mutta jälkeenjäämisen myötä se on vähentymässä", "Itä-Eurooppa kasvaa nopeasti köyhyydestä". Lauseet perustuvat mielestäni kirjoittajan mielipiteisiin eivätkä ole yleisesti hyväksyttyjä näkemyksiä. Eurooppaa ei voi sanoa jälkeen jääneeksi ilman täsmennyksiä ja lähdeviitteitä. Esimerkiksi työaikakorjatuilla BKT-luvuilla Ranska Alankomaat on vauraampi kuin USA (Lähde: Economist helmikuussa). Itä-Euroopan köyhyys on suhteellinen käsite (onko se köyhä esim Afrikkaan nähden?). Väitteen tueksi pitäisi olla edes köyhyyden määritelmä ja lukuja. Jättäisin pois kokonaan kohdan "merkittävimmät luojat". Lisäksi kielessä olisi korjaamisen varaa. Enwikistä voisi ottaa mallia. -JV 27. helmikuuta 2006 kello 11.37 (UTC)

Mitenköhän on mahdollista että artikkelissa on suora valhe?

"Talouskasvu luo työpaikkoja"

Jopa tilastokeskuksen mukaan tämä ei pidä paikkaansa, ja talouskasvun englanninkielisen wikipedia-artikkelin yhdessä osassa jopa viitataan tutkimukseen, jonka mukaan tehokkuuden nousu (se joka talouskasvun todella luo) nykyään jo vähentää työpaikkoja? Miten on mahdollista että wikipedia on näin törkeästi talouskasvu-uskovaisten valheellisen propagandan levityksen tielle lähtenyt?--Ioooi 11. lokakuuta 2011 kello 22.24 (EEST)[vastaa]

--Poistettu osio "Talouskasvun puolustus", koska osio ei sisällä yhtäkään viittausta lähteisiin.--Tvirtanen (keskustelu) 19. toukokuuta 2012 kello 11.56 (EEST)[vastaa]

Lisäksi - mitä helvettiä tässäkin yritetään sönköttää:

"Luotettavampi mittari kansantuotteella on kuitenkin asukasta (capita) kohti laskettu bruttokansantuote, BKT per capita, sillä se kuvaa tuotosta henkeä kohden vuodessa."

BKT ei kuvaa mitään muuta kuin rahan kiertoa taloudessa. Se ei kuvaa tuotosta henkeä kohden eikä mitään muutakaan, vaan rahan kiertoa. Jos esim vuosittainen BKT on 600 mrd ja kierrossa olevan rahan määrä 200 mrd, niin rahan kiertonopeus on 3. Taloudessa voitiin myydä samaa 200 mrd arvoista postimerkkiä 3 kertaa vuoden aikana, joten miten tämä muka kuvaa "tuotosta henkeä kohden" ? Samaan aikaan mummo kynti peltoa, tuotti pottuja ja porkkanoita, joita vaihtoi naapurin teurastajan kanssa lihaan - nämä transaktiot eivät näy BKT:ssä, vaikka oikeasti tuotettiin ja vaihdettiin tuotteita. Täällä on taas joku kauppauskontotieteilijä käynyt kirjoittelemassa puuta heinää kun ei oikeasti osaa itse ajatella. --Tvirtanen (keskustelu) 19. toukokuuta 2012 kello 11.51 (EEST)[vastaa]

Luin artikkelin läpi ja siinä ei ole enää muuta kuin yksi edellä mainituista asioista. Jäljelle jäänyt on tämä: "Luotettavampi mittari kansantuotteella on kuitenkin asukasta (capita) kohti laskettu bruttokansantuote, BKT per capita, sillä se kuvaa tuotosta henkeä kohden vuodessa." Itse voin sanoa talousasioita tuntevana, että tuo lause pitää paikkansa, jos BKT per capita-lukua verrataan pelkkää BKT-lukuun. Tuolle väitteelle tarvitaan kuitenkin luonnollisesti lähde artikkelissa. Muutenkin kaikki ongelmakohdat voidaan merkitä artikkelissa {{lähde}}-mallineella. Poistan artikkelista neutraalius-mallineen. --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2012 kello 18.00 (EEST)[vastaa]

Postimerkin myynti moneen kertaan samaan hintaan ei kasvata BKT:tä. BKT kuvaa arvonlisää, ei liikevaihtoa. Jos R-kioski ostaa tukusta postimerkin eurolla ja myy sen hintaan 1,10 euroa, se tuottaa vain 0,10 euron verran arvonlisää. Tämä vähittäismyyntityö parantaa hyvinvointia, koska R-kioski on usein matkan varrella ja sieltä minun on se merkki helpompi ostaa. Se, että joku maksaa jostakin, yleensä kertoo, että hän hyötyy siitä vähintään maksetun verran. Itse asiassa taloustieteilijät arvioivat keskimääräisen hyödyn olevan kaksi kertaa hinnan verran ja kertoimen eli kuluttajan ylijäämän (hyödyn ja hinnan erotus) olevan kasvussa. Mummon ja teurastajan vaihtokauppa on sekin arvonlisää eli BKT:tä ellei he harjoita veronkiertoa tai arvonlisä ole niin pientä, että verottaja ei kiinnostu. Pieniä virheitä voi siis tulla ja teoriassa BKT:tä voisi parantaa, mutta empiirisissä tutkimuksissa BKT on todettu moneen asiaan parhaaksi mittariksi, koska se on niin objektiivinen ja silti korreloi niin vahvasti monen tärkeän asian kanssa. Taloustieteessä BKT:n kasvunopeuden ja työllisyyden muutoksen yhteys on kiistaton (Okunin laki), mutta korrelaatio ei suinkaan ole 1 vaan moni muukin tekijä vaikuttaa, eniten työmarkkinoiden sääntelyn vähäisyys, verotuksen ja sosiaaliturvan kannustavuus sekä odotukset tulevasta talouskasvusta. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä Tvirtanen on poistellut, kun hänellä on noin virheellinen käsitys BKT:stä. Toivottavasti jatkossa poistot tekee joku taloustiedettä paremmin tunteva henkilö. Professori Matti Liskin kommentti kannattaa myös lukea: http://blog.hse-econ.fi/?p=1329 --Amoigni (keskustelu) 1. kesäkuuta 2018 kello 08.41 (EEST)[vastaa]