Kesko

Kesko Oyj
Tunnuslause	Jotta kaupassa olisi kiva käydä
Yritysmuoto	julkinen osakeyhtiö
Osake	OMXH: KESKOA OMXH: KESKOB
Markkina-arvo	8 161 milj. € (31.12.2022)[1]
ISIN	FI0009000202
Perustettu	1940
Toimitusjohtaja	Jorma Rauhala[2][3]
Puheenjohtaja	Esa Kiiskinen[2]
Avainhenkilöt	Jannica Fagerholm Peter Fagernäs Piia Karhu Jussi Perälä Toni Pokela Timo Ritakallio
Kotipaikka	Työpajankatu 12 Helsinki, Suomi[2]
Toimiala	tukku- ja vähittäiskauppa
Liikevaihto	11 809,0 milj. € (2022)[1]
Liikevoitto	816,5 milj. € (2022)[1]
Tilikauden tulos	609,9 milj. € (2022)[1]
Henkilöstö	14 633 (keskim. 2022, FTE)[1][H 1]
Tytäryhtiöt	Onninen
Kotisivu	www.kesko.fi
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kesko Oyj on suomalainen kaupan alan yritys ja pörssiyhtiö. Kesko toimii kolmella toimialalla: päivittäistavarakaupassa, rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä autokaupassa. Yhtiön mukaan sillä on näillä toimialoilla vahva osaaminen ja markkina-asema sekä hyvä ja kannattava pitkän aikavälin kasvupotentiaali. Toimialat ja ketjut toimivat tiiviissä yhteistyössä kauppiasyrittäjien sekä muiden kumppaneiden kanssa. Keskon ketjutoimintaan kuuluu noin 1 800 kauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Tanskassa^[4][5].

Kesko ja K-kauppiaat muodostavat K-ryhmän, joka on Suomen suurin ja Pohjois-Euroopan suurimpia kaupan alan toimijoita. K-ryhmän vähittäismyynti oli noin 16 miljardia euroa vuonna 2022. Kesko ja K-kauppiaat työllistävät yhdessä noin 39 000 henkeä ja koko K-ryhmä työllistää noin 45 000 henkeä^[4].

Yhtiön mukaan vastuullisuus on keskeinen osa sen strategiaa. Kesko on saanut vastuullisuustyöstään kansainvälistä tunnustusta. Se on ainoa yhtiö maailmassa, joka on päässyt Corporate Knightsin julkaisemalle maailman 100 vastuullisimman yrityksen listalle^[6] joka vuosi vuodesta 2005 lähtien.^[7] Kesko on myös valittu mukaan Dow Jonesin kestävän kehityksen DJSI World- ja DJSI Europe -indekseihin.^[8] Vuonna 2022 Kesko oli kyseisissä indekseissä toimialansa paras yhtiö koko Euroopassa ja toimialan kolmanneksi paras yhtiö maailmassa. Kesko sai CDP:n maailmanlaajuisessa vuoden 2021 ilmastonmuutoskyselyssä parhaan arvosanan 'A'. ^[9]

K-ryhmällä oli 35,2 % markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa vuonna 2022.^[10] Vuonna 2023 Kesko oli liikevaihdolla mitattuna Suomen neljänneksi suurin yritys^[11].

Keskon osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Yhtiön kotipaikka ja päätoimitilat sijaitsevat Helsingissä. Keskon pääjohtajana on toiminut vuodesta 2024 Jorma Rauhala. Vuoden 2022 lopussa Keskon markkina-arvo oli 8,2 mrd.€ ja sillä oli noin 83 000 osakkeenomistajaa ^[4].

Kesko perustettiin lokakuussa 1940, ja liiketoiminnan se aloitti vuoden 1941 alussa. Kesko sai alkunsa, kun neljä maakunnallista tukkuliikettä, Maakauppiaiden Oy, Oy Savo-Karjalan Tukkuliike, Kauppiaitten Oy ja Keski-Suomen Tukkukauppa Oy yhdistettiin valtakunnalliseksi tukkuliikkeeksi.^[12] Nimi Kesko valittiin muun muassa siksi, ettei se tarkoitanut mitään yleisesti tiedossa olevaa asiaa.^[13] Perustetun yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja oli kauppaneuvos Kalle Heikki Lehtinen.

Toimintansa alkuvuosikymmeninä Kesko harjoitti myös merkittävää tuotantotoimintaa. Sillä oli muun muassa tulitikkutehdas ja margariinitehdas (Kauppiaitten Teollisuus Oy), mylly (Kauppiaitten Mylly Oy), leipomo (Leipäteollisuus Oy), lihanjalostuslaitos (Helsingin Kauppiaat Oy), kahvinpaahtimo, vaatetustehdas ja polkupyörien kokoonpanotehdas (E. A. Haapala Oy). 1980-luvun puoliväliin mennessä Kesko luopui kaikista muista tuotantolaitoksista paitsi loppuvuosinaan Viking Coffee -nimellä tunnetusta kahvinpaahtimosta, jonka Kesko myi vuonna 2003 Pauligille^[14].

Kesko ilmoitti toukokuussa 1996 ostavansa Tukon, mutta kilpailuvirasto vei yrityskaupan Euroopan komission tutkittavaksi, joka ei hyväksynyt kauppaa sellaisenaan. Komission päätöksen jälkeen Kesko ilmoitti kauppaavansa Tukon osia koti- tai ulkomaisille ostajille.^[15] Lopulta huhtikuussa 1997 komissio antoi hyväksyntänsä kaupalle, jossa Kesko sai omistukseensa Tukosta Anttila-, Rautia- ja Carrols-ketjut.^[16] Pikaruokaketju Carrolsin Kesko myi Hesburgerille vuoden 2002 alussa.^[17] Anttila-tavarataloketjun Kesko myi vuonna 2015 saksalaiselle pääomasijoittajalle 4K Investille miljoonan euron kauppahintaan. Ennen kauppaa Anttila oli Keskon omistuksessa tehnyt tappiota jo useamman vuoden ajan.^[18]

Konsernin päivittäistavara- ja käyttötavaraliiketoiminnot siirrettiin huhtikuun 2001 alussa Keskon kokonaan omistamille tytäryhtiöille Ruokakesko Oy:lle ja Keswell Oy:lle.^[19] Käyttötavarakaupasta vastannut Keswell sulautettiin osaksi emoyhtiötä vuoden 2006 lopussa, minkä jälkeen Keswellin tytäryhtiöt jatkoivat toimintaansa itsenäisinä emoyhtiö Keskon omistuksessa. Keswellin tytäryhtiöihin lukeutuivat muun muassa Anttila, Indoor Group, Intersport ja Musta Pörssi. Järjestelyn tavoitteena oli Keskon mukaan madaltaa konsernirakennetta ja parantaa kustannustehokkuutta. Keskon mukaan Keswell oli muuttunut tarpeettomaksi sen alaisten tavara-alojen yhtiöittämisen jälkeen.^[20]

Keskon vanha pääkonttori sijaitsi Helsingin Katajanokalla Toivo Paatelan suunnittelemassa punatiilisessä rakennuksessa, joka valmistui vuonna 1940. Se toimi myös kahvinpaahtimona ja banaaninkypsyttämönä. Uusi pääkonttori, K-Kampus, valmistui Kalasatamaan vuonna 2019. Vanha pääkonttori on sittemmin remontoitu asunnoiksi.^[21][22]

Kesko osti Suomen Lähikauppa Oy:n koko osakekannan 60 miljoonalla eurolla marraskuussa 2015.^[23] Huhtikuussa 2016 uutisoitiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyneen yrityskaupan, mutta Kesko velvoitettiin myymään kilpailijoille 60 Suomen Lähikaupan omistuksessa ollutta kauppaa.^[24] Kesko jatkoi yritysostojaan tammikuussa 2016 ostamalla Onnisen. Yritysoston Kesko toteutti osakekaupalla yhteensä 369 miljoonan euron velattomalla kauppahinnalla, johon ei sisältynyt Onnisen teräsliiketoiminta eikä Venäjän tytäryhtiö. Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Euroopan komissio antoivat hyväksyntänsä yrityskaupalle ilman ehtoja.^[25]

Suomen Lähikaupan hankinnan seurauksena useimmat Siwat ja Valintatalot muutettiin vuosien 2016–2017 aikana K-Marketeiksi, ja loput joko lopetettiin tai myytiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston ehtojen mukaan kilpailijoille.^[26][27]

Kesäkuussa 2018 Kesko osti tuoretuotteiden erikoistukkukauppaa harjoittavat Reinin Lihan ja Kalatukku E. Erikssonin osaksi Kespron foodservice-liiketoimintaa^[28].

Vuonna 2018 Kesko vahvisti Byggmakker-rautakauppaketjuaan Norjassa ostamalla mm. Gipling AS:n ja Skattum Handel AS:n sekä useita pienempiä yhtiöitä. ^[29]

Kesko osti vuonna 2019 ruotsalaisen rautakauppaketjun nimeltä Fresks noin 200 miljoonalla eurolla.^[30] Toukokuussa 2019 Kesko ilmoitti ostavansa Heinon Tukun.^[31] Myöhemmin markkinaoikeus kielsi yrityskaupan^[32].

Keskolla ja Oriolalla oli yhteinen hyvinvoinnin verkkokauppa ja myymäläkonsepti.^[33]

Konekeskon maatalousliiketoiminta siirtyi Danish Agrolle elokuussa 2019.^[34]

Heinäkuussa 2020 Kesko osti norjalaisen rautakauppayhtiön Carlsen Fritzøe Handelin. Osakekauppana toteutetun yritysoston velaton kauppahinta oli noin 142 miljoonaa euroa.^[35]

Vuosina 2021 ja 2022 Kesko osti Ruotsista useita rautakauppoja, muun muassa. Byggarnas Partnerin^[36] ja Kungälvs Trävaruaktiebolagin^[37].

Tammikuussa 2023 Keskon tytäryhtiö Onninen ilmoitti ostavansa sähkötuotteiden jakeluyrityksen Elektroskandia Norge AS:n Norjassa.^[38]

Elokuussa 2023 Kesko uutisoi laajentavansa Tanskaan ostamalla Davidsen Koncernen A/S -rautakauppayrityksen.^[39] Osto totetui ja hyväksyttiin tammikuussa 2024.^[40]

Kesko luopui Venäjän liiketoiminnoistaan myymällä ensin vuoden 2016 loppupuolella Venäjän päivittäistavaraliiketoimintansa noin 158 miljoonan euron kauppahintaan Lentalle. Kauppaan sisältyivät Keskon 11 ruokakauppaa Pietarin ja Leningradin alueella, kolme tonttia Moskovan ja Leningradin alueilla sekä hallinto- ja tukitoimintoja.^[41]

Vuoden 2018 alussa Kesko tiedotti myös sopineensa Venäjän rautakauppaliiketoiminta myynnistä ranskalaiselle Leroy Merlinille noin 169 miljoonalla eurolla. Kauppaan sisältyivät Keskon 12 K-Rauta -kiinteistöä, joissa harjoitettu liiketoiminta lopetettiin kevään 2018 aikana. Keskolle jäi kaupan jälkeen kaksi K-Rautaa, joiden toiminnan konserni lopetti vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.^[42]

Pääjohtaja Mikko Helanderin mukaan Keskon tavoitteena olisi jatkossa toiminnan kasvattaminen ja parantaminen erityisesti Pohjois-Euroopan markkinoilla. Venäjälle tehdyt investoinnit eivät hänen mukaansa olleet täyttäneet niille asetettuja tavoitteita.^[42]

Kesko Oyj:n osakekanta jakautuu A- ja B-osakesarjoihin. Molemmat osakesarjat noteerataan Helsingin pörssissä. Jokainen A-osake tuottaa 10 ääntä ja jokainen B-osake 1 äänen. A-osakkeiden tuottamien äänten osuus on 82 % ja B-osakkeiden tuottamien äänten osuus 18 % kaikista osakkeiden tuottamista äänistä.^[43]

A-osakkeet ovat pääasiassa K-kauppiaiden sekä Keskoa lähellä olevien yhteisöjen omistuksessa. Keskon suurimmat omistajat olivat lokakuun 2023 lopussa:^[44]

#	Omistaja	Osakeosuus	Ääniosuus
1.	K-kauppiasliitto ry	5,22 %	13,53 %
2.	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3,66 %	9,39 %
3.	Vähittäiskaupan Takaus Oy	3,30%	8,55 %
4.	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	1,49 %	0,39 %
5.	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo	1,48 %	0,62 %

Keskon liiketoiminta on jaettu kolmeen toimialaan, jotka ovat päivittäistavarakauppa, rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa.^[45] Lisäksi Kesko omistaa Helsingissä sijaitsevan kauppakeskus Easton Helsingin.^[46]

K-Plussa-kanta-asiakasohjelmansa Kesko aloitti 1. marraskuuta 1997.^[47] Suomessa on nykyisin lähes neljä miljoonaa K-Plussa-kortin haltijaa.^[48]

Kesko johtaa K-ruokakauppaketjuja ja yhdistää niiden ostovoiman, järjestää logistiikan, hankkii kauppapaikat ja tarjoaa K-ruokakaupoille tukipalveluita. Keskon vähittäiskauppaketjut ovat K-Citymarket, K-Supermarket, K-Market ja Neste K.

• K-Citymarket on suurinta myymälätyyppiä edustava ketjumuoto, hypermarket, jonka tuotevalikoimaan kuuluu päivittäistavaroiden lisäksi myös paljon käyttötavaroita. K-Citymarketeja on noin 80 kappaletta ympäri Suomen.
• K-Supermarketit ovat keskisuuria ja suuria päivittäistavarakauppoja, joita on Suomessa yhteensä noin 250.
• K-Market on lähikauppatyyppi, joita Suomessa on K-ruokakauppojen ketjuista eniten, noin 750.
• Neste K puolestaan on liikenneasemaketju. Neste K asemia on yhteensä noin 60.

K-ruokakaupoilla on omia kaupan tavaramerkkejä, kuten Pirkka, K-Menu ja Euro Shopper.

Keskon entisiä vähittäiskauppaketjuja ovat K-extra, K-pikkolo, K-market Cassa, K-lähikauppa ja Rimi. K-ruokakaupat käyttivät vuosina 1994–2002 logoja, joissa oli tietty määrä K-kirjaimia riippuen kaupan koosta. Kauppojen nimet logojen mukaan pienimmästä suurimpaan olivat K Extra, K Lähikauppa, KK Market, KKK Supermarket sekä KKKK Citymarket.

K-ruokakaupat ovat perheyrittäjien ylläpitämiä. Kaikissa K-Citymarketeissa elintarvikkeiden myynnistä vastaa yksityinen kauppias ja käyttötavarapuolesta Kesko Oyj. K-citymarket Oy sulautui Ruokakeskoon helmikuun 2017 lopussa.^[49]

Vuonna 2013 Ruokakeskon osuus Keskon liikevaihdosta oli 47 %. HoReCa-alan tukkukauppa Kespro tarjoaa toimitusmyynti- ja tukkukauppapalveluja yritysasiakkaille.^[50]

Nykyisin Kesko toimii päivittäistavarakaupassa vain Suomessa, mutta aiemmin yhtiö toimi myös Virossa, Latviassa ja Venäjällä. Baltiassa Keskon päivittäistavaramyymäläketjuja olivat Citymarket, Säästumarket ja Supernetto. Säästumarket oli Viron suurin halpamyymäläketju, jonka Kesko osti toukokuussa 2001. Baltian ensimmäinen Citymarket avattiin syksyllä 2001 Latvian Riikaan, ja helmikuussa 2002 ketju laajeni Viron Pärnuun.^[51] Vuoden 2002 lopulla Virossa oli neljä Citymarketia (kaksi Tallinnassa, yksi Tartossa ja yksi Pärnussa), yli 40 Säästumarketia ja kaksi Supernettoa. Keskon osuus Viron päivittäistavaramarkkinoista oli tuolloin jo noin 20 prosenttia.^[52] Samaan aikaan Latviassa oli kaksi Citymarketia ja yksi Supernetto.^[53]

Vuonna 2004 Kesko oli Virossa jo ruokakaupan markkinajohtaja, ja maassa toimi kuusi Citymarketia.^[54] Ruokakesko ja ruotsalainen ICA fuusioituivat Baltiassa vuoden 2005 alussa, jolloin muodostettiin yhteisyritys Rimi Baltic ja alueen K-ruokakaupat (yhdessä ICA-ruokakauppojen kanssa) muuttuivat Rimi Baltic -kaupoiksi.^[55][56] Kesko ja ICA omistivat yrityksen aluksi tasaosuuksin, mutta syksyllä 2006 ICA osti Keskon osuuden kokonaan.^[57]

Pietarissa Venäjällä K-ruokakaupat käyttivät nimeä K-Ruoka (ven. K-Руока). Pietarin ensimmäinen K-Ruoka avattiin joulukuussa 2012 Primorskin kaupunginosassa.^[58] Vuoden 2015 lopulla Pietarissa oli jo yhdeksän K-Ruoka -myymälää.^[59] Vuonna 2014 Keskon päivittäistavarakaupalla meni Venäjällä yllättävän hyvin: niin myynti kuin asiakastyytyväisyystulokset olivat ylittäneet selvästi Keskon odotukset, ja muun muassa suomalaisilla tuotteilla on ollut kova kysyntä.^[60] Jo kaksi vuotta myöhemmin liiketoiminta sujui selvästi huonommin, peräti seitsemän Pietarin yhdeksästä K-Ruoka-kaupasta oli tappiollisia.^[61] Lokakuussa 2016 Kesko myi liiketoimintansa Venäjällä Lentalle.^[62]

Toimiala harjoittaa rautakauppaa ja teknistä tukkukauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Baltian maissa ja Puolassa. Toiminta perustuu vahvoihin ketjukonsepteihin, tehokkaaseen hankintaan ja kansainvälisesti monistettuihin parhaisiin käytäntöihin. Toimiala toimii ketjujen taustalla yhdistäen ketjujen tavararyhmähallinnan, ostotoiminnan, logistiikan, tietojärjestelmäohjauksen ja verkostokehityksen. Näin syntyvien synergia- ja mittakaavaetujen avulla pystytään tarjoamaan asiakkaille tuotteita ja palveluja kilpailukykyiseen hintaan.

Toimialan teknistä tukkukauppaa tekee Onninen. Rautakaupassa Keskolla on suomessa K-Rauta-ketju. Kesko muutti omistamansa Rautia-ketjun myymälät vuonna 2017 K-Rauta-brändin alle. Keskon muita rautakauppaketjuja ovat Norjan laajin rautakauppaketju Byggmakker, K-Bygg Ruotsissa sekä Senukai Baltiassa. K-ryhmän rakentamisen yrityspalvelu toimii Suomessa, ja sen asiakkaita ovat muun muassa valtakunnalliset rakennusliikkeet, teollisuus ja muut yritysasiakkaat.

K-Auto^[63] myy ja maahantuo Volkswagen-, Audi-, SEAT-, Cupra, Porsche- ja Bentley-henkilöautoja sekä maahantuo Volkswagen-hyötyautoja Suomessa. Aiemmin K-Auto toimi myös MAN-kuorma-autojen maahantuojana ja jälleenmyyjänä, mutta myi liiketoiminnan maaliskuussa 2023.^[64] Keskon omat vähittäismyyntipisteet ja itsenäiset jälleenmyyjät toimivat uusien ja käytettyjen autojen kauppiaina ja tarjoavat huolto- ja jälkimarkkinointipalveluja yli 70 liikkeessä eri puolella Suomea.

Autokaupan toimialaan kuuluvan urheilukaupan kauppaketjuja ovat Intersport ja Budget Sport. Intersport Finland vastaa ketjujen markkinoinnista, hankinta- ja logistiikkapalveluista, kauppapaikkaverkostosta ja kauppiasresursseista.

• E. O. Mansukoski 1983–1988^[65]
• Eero Utter 1988–1993^[65][66]
• Eero Kinnunen 1993–1998^[67]
• Matti Honkala 1998–2005^[65][68]
• Matti Halmesmäki 2005–2015^[65]
• Mikko Helander 2015–1/2024^[69]
• Jorma Rauhala 1.2.2024–^[3]

1. ↑ Kesko-konserni ja K-kauppiaat muodostavat yhdessä K-ryhmän, joka työllisti vuonna 2022 noin 39 000 henkilöä. Lähde: Kesko Oyj

• Hoffman, Kai: Kesko 1940–1990. Kauppiaitten Kustannus, 1990. ISBN 951-635-738-5

• Kesko
• K-Plussa