Karatan kieli
Karata | |
---|---|
Oma nimi | кIкIирлIи мaцIцIи, k’k’irl’i mac’c’i |
Tiedot | |
Alue | Dagestan |
Virallinen kieli | - |
Puhujia | 6 600 |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto | - |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | dagestanilaiset kielet |
Kieliryhmä |
avaarilaiskielet andilaiset kielet |
ISO 639-3 | kpt |
Karatan kieli (karataksi кIкIирлIи мaцIцIи,[1] k’k’irl’i mac’c’i) on karatalaisten puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Venäjällä Dagestanin tasavallan Ahvahin piirin kylissä sekä Hasavjurtin piirin Siuhissa, jonka asukkaat ovat peräisin vuoriston samannimisestä kylästä. Nimitys karata perustuu Ahvahin piirin samannimiseen keskuskylään.[2]
1990-luvulla karatan puhujia arvioitiin olleen noin 5 000 henkeä.[3] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 6 600 karatan puhujaa,[4] joista 6 500 asui Dagestanissa.[5] Kansallisuudeltaan karatalaisia oli 6 100.[6] Väestönlaskennan tulosten perusteella osa puhujista pitää itseään avaareina, mutta määrä on huomattavasti pienempi kuin useimmilla muilla pienillä sukukansoilla. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on vain 255 karatan puhujaa[7].
Karata kuuluu dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän andilaiseen alaryhmään. Kielessä on kaksi murretta. Varsinaiskarata jakautuu edelleen useisiin paikallismurteisiin. Tokitan murretta puhutaan vain yhdessä kylässä, ja se poikkeaa huomattavasti varsinaiskaratasta.[8] Karata toimii kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielinään puhujat käyttävät avaaria ja venäjää. Avaariksi kirjoittava kirjailija Mašidat Gairbekova on kotoisin Karatasta.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jazyki narodov SSSR: iberijsko-kavkazskije jazyki, s. 322. Moskva: Nauka, 1967.
- ↑ a b Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 57. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2
- ↑ Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 261. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
- ↑ Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 261–262. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8