Kaltio

Kaltio
Kaltio 4/06
Lehtityyppi	aikakauslehti
Kustantaja	Kaltio ry
Julkaisija	Kaltio ry
ISSN	ISSN 0355-4511
Levikki	noin 1 100–1 200 (painos)[1]
Perustettu	1945
Päätoimittaja	Paavo J. Heinonen[1]
Sitoutuneisuus	sitoutumaton
Kotikunta	Oulu
Kotimaa	Suomi
Ilmestymistiheys	kuusi kertaa vuodessa
Kieli	suomi
Aiheesta muualla
Kotisivu
Infobox OK

Kaltio (murresanasta kaltio ’lähde’) on pohjoissuomalainen kulttuurilehti. Se perustettiin vuonna 1945 Atte Kalajoen ja Kalevan toimittaja Reino Rinteen ideoimana. Lehti perustettiin täyttämään sotavuosien aiheuttamaa ”ihmisyyden alennustilaa ja kulttuurityhjiötä” uudella uskolla humanistisiin arvoihin ja elämään. Lehden perustajiksi mukaan tulivat myös Esko Similä, FM Veikko Hauru ja kapteeni Olavi Rautio. Ensimmäisenä päätoimittajana toimi 1945–1964 Atte Kalajoki.^lähde? Vuodesta 2010 päätoimittaja on ollut Paavo J. Heinonen.

Lehden sisältö koostuu kirja-arvosteluista, elämäkerroista, haastatteluista, runoista, novelleista ja historiallisista katsauksista. Lehdessä seurataan myös pohjoissuomalaisia kulttuuritapahtumia.

Ensimmäinen Kaltion numero julkaistiin 68-sivuisena näytenumerona 20. huhtikuuta 1945. Sen toimittivat päätoimittaja Atte Kalajoki ja toimitussihteeri Reino Rinne. Kalajoki julkaisi lehteä omissa nimissään vuoteen 1950 saakka, jolloin lehden omistajaksi perustettiin Kustannusosakeyhtiö Pohjankaltio. Pohjankaltion omistivat lukuisat pohjoissuomalaiset yksityishenkilöt ja kulttuurijärjestöt. Osakeyhtiölain muuttuessa 1980-luvun vaihteessa Kaltio siirtyi yhdistyspohjaiseksi Kaltio ry:ksi 1982.^lähde?

Kaltio on ajanut historiansa ajan voimakkaasti Pohjois-Suomen asiaa. Se on tukenut muun muassa Oulun yliopistoa, maakuntakirjastoa, Pohjois-Suomen historian laatimista ja kulttuurirahastoa. Monet näistä asioista ovat myös myöhemmin toteutuneet.^lähde?

• Atte Kalajoki, 1945–1963
• Erno Paasilinna, 1963–1964
• Jorma Etto, 1964–1965
• J. Juhani Kortesalmi, 1965
• Pentti Airas, 1965–1966
• Niilo Partanen, 1967
• Turo Manninen, 1967–1972
• Martti T. Asunmaa, 1973–1983
• Tuomo Jämsä, 1984–1986
• Pirkko Puoskari, 1986–1987
• Tuure Holopainen, 1988–1995
• Veli-Pekka Lehtola, 1996–1998
• Jussi Vilkuna, 1998–2006
• Katariina Parhi, 2006
• Antti Leikas, 2006–2008
• Sanna Karkulehto ja Johanna Ylipulli, 2009–
• Paavo J. Heinonen 2010–^[2]

Kaltio julkaisi helmikuussa 2006 verkkosivullaan sarjakuvan, jossa käsiteltiin sananvapautta ja Muhammed-pilapiirrosjupakkaa. Sarjakuvan piirsi oululainen sarjakuvataiteilija Ville Ranta. Sarjakuva julkaistiin sekä suomeksi että englanniksi. Sarjakuvan julkaiseminen aiheutti sen, että kolme yritystä (Tapiola, Sampo ja Pohjola) ilmoittivat lopettavansa lehdessä mainostamisen.

Lehden johtokunnan vaatimuksesta huolimatta päätoimittaja Jussi Vilkuna kieltäytyi poistamasta sarjakuvaa Kaltion verkkosivuilta, minkä johdosta johtokunta erotti Vilkunan. Erottamisesta ilmoitti Kaltion hallituksen puheenjohtaja Harri Kynnös tekstiviestillä. Tämän jälkeen sarjakuva poistettiin verkkosivuilta. Jo aikaisemmin (23.2.2006) Kaltion johtokunnasta oli eronnut Kaarina Niskala sarjakuvan julkaisemisen takia.^lähde? Vilkunan erottamisen jälkeen Kaltion määräaikaiseksi päätoimittajaksi valittiin lehden toimittajana vuodesta 2001 työskennellyt Katariina Parhi. Uudeksi vakituiseksi päätoimittajaksi Kaltio ry:n hallitus valitsi toukokuussa 2006 Antti Leikaksen.

Samassa yhteydessä Oulun kaupunki peruutti toisen, erillisen Ville Rannalta tilaamansa sarjakuvatyön. J. V. Snellmanin juhlavuoden opetustoimen toimikunnan puheenjohtaja Päivi Mäki kertoi: ”Katsoimme, ettemme halua kirjasen kuvittajaksi henkilöä, joka on julkaissut sarjakuvan, joka koetaan monella taholla loukkaavaksi.” Myöhemmin Oulun kaupungin opetusvirasto ilmoitti neuvottelevansa erotetun piirtäjän paluusta J. V. Snellman -kirjasen kuvittajaksi.

Ville Ranta ilmoitti verkkosivuillaan 28.2.2006: ”Olen toistaiseksi eronnut Kaltion sarjakuvantaiteilijan paikalta, koska taannoinen sarjakuvani Kaltion verkkolehdessä sensuroitiin.” Sittemmin Ranta palasi avustajaksi.

Saksalainen Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehti raportoi Oulun tapahtumista 2. maaliskuuta 2006. Hannu Eerikäisen raportti Kalevassa 4. maaliskuuta kertasi lehden artikkelia seuraavasti:

”Ongelmana Suomessa on – – ennakkovarovaisuus eli ’asioiden edelle kiirehtivä kuuliaisuus’, jolla on jo perinteitä. Lehti palauttaa mieliin Kekkosen ajat, jolloin suomalaisessa politiikassa kehittyi huippuunsa ’hiljaa puhumisen taito’ eli kyyristely Moskovan edessä. Tästä osoituksena lehti viittaa Aleksander Solzhenitsynin teokseen Vankileirien saaristo kohdistuneeseen julkaisukieltoon 1970-luvulla.”

Kemin Sarjakuvapäivillä 2007 Jussi Vilkuna sai Sarjakuvantekijät ry:n myöntämän vuoden sarjakuvateko 2006 -palkinnon. Perusteluissaan Sarjakuvantekijät ry totesi, että ”päätoimittajana toiminut Jussi Vilkuna puolusti sinnikkäästi sarjakuvantekijän ilmaisuvapautta ja haluaa kiittää Jussi Vilkunaa urheudesta ja kannustaa uusissakin haasteissa rohkeuteen, muistaen että kynä on miekkaakin terävämpi ja palkintosivellinkin on terrorismin vastaisen sodan myötä siirtynyt käsimatkatavaroista ruumaan”.^[3][4]

Electronic Frontier Finland myönsi vuonna 2007 myönteisen Winston Smith -palkinnon perusoikeuksien ansiokkaasta puolustamisesta Kaltio-lehden entiselle päätoimittajalle Jussi Vilkunalle ja taiteilija Ville Rannalle epäitsekkäästä sananvapauden puolustamisesta Muhammed-piirrosten julkaisemisessa.^[5]

Kaltio palkittiin Kiila-palkinnolla vuonna 2011.^[6] Palkintoperustelujen mukaan ”Kaltio r.y.:n julkaisema Kaltio-lehti on kohta 67 vuoden ajan tuonut esiin pohjoisen alueen kulttuuria, myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Kaltiota luetaan innolla pohjoisen ohella myös etelässä.”

• Valta, Reijo: Muhammed, Kaltio ja mediastrategit: Ville Rannan sarjakuvasta noussut kohu helmikuussa 2006. Oulu: Jyväs-Ainola, 2007. ISBN 978-952-5353-34-1

• Kaltion kotisivut
• Valta, Reijo: Kaltion Muhammed-kohu helmikuussa 2006 Pois työpöydältä. 27.2.2010. Viitattu 5.9.2022.
• Lindfors, Jukka: Tanskan Muhammed-piirrokset poikivat Oulussa sarjakuvaskandaalin Elävä arkisto. 10.10.2012. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 5.9.2022.