Jyväsjärvi
| Jyväsjärvi | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Jyväskylä |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Ristiselän alue (14.23) |
| Tulouomat | Tourujoki, Köyhänoja, puro Halssilassa[1] |
| Laskujoki | Äijälänsalmi Päijänteeseen |
| Järvinumero | 14.231.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 78,3 m |
| Rantaviiva | noin 12,5 km [2] |
| Pinta-ala | 3,3 km² |
| Keskisyvyys | 7 m |
| Suurin syvyys | 25 m |
| Keskivirtaama | 3,4 m³/s (MQ) |
 Jyväsjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Jyväsjärvi on järvi Jyväskylässä. Jyväskylän keskusta sijaitsee sen pohjoispuolella. Järven eteläpuolella on Kuokkalan kaupunginosa. Järven yli keskustasta Kuokkalaan johtaa kaksi siltaa: Kuokkalan silta ja Ylistön silta.
Jyväsjärven pinta-ala on 330 hehtaaria[3] ja järven pinnan korkeus merenpinnasta 78,3 metriä. Suurimman osan vesistään järvi saa Tourujoen kautta, jota pitkin järveen laskevat muun muassa Tuomiojärven, Palokkajärven ja Alvajärven vedet, mutta Jyväsjärveen laskee myös Köyhänoja Köhniönjärvestä. Jyväsjärvi on yhteydessä Päijänteeseen kapean ja noin 700 metriä pitkän Äijälänsalmen kautta.
Jyväsjärven rannalla sijaitsevat muun muassa Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen ja Ylistön kampusalueet. Järvi on Ylistöllä sijaitsevan bio- ja ympäristötieteiden laitoksen keskeinen tutkimusjärvi: järven tilaa seurataan moderneilla mittalaitteilla ja järven historiasta sekä nykykunnosta on tehty useita selvityksiä ja opinnäytetöitä.
Jyväsjärven rantaa myötäilee Rantaraitti, kevyen liikenteen väylä, joka palkittiin Vuoden tie 2005 -arvonimellä Suomen Kuntaliiton, Suomen Tieyhdistyksen ja Tiehallinnon järjestämässä ”Tie paikallaan - katu kohdallaan" -kilpailussa.[4] Väylä kiertää koko Jyväsjärven.[5] Myös järven jää on talvisin suosittu ulkoilupaikka. Sinne aurataan talvisin pitkä retkiluistelurata.[6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen 1800-luvulla suoritettuja ruoppauksia, jotka laskivat Jyväsjärven vedenpinnan Päijänteen pinnan tasoon, nykyisen Äijälänsalmen tilalla oli Äijälänjoki, jota pitkin Jyväsjärven vedet virtasivat Päijänteeseen[7]. Vielä aikaisemminmilloin? Jyväsjärvi laski Päijänteen Pohjanlahteen Pohjanjokea, jota ei enää ole olemassa. Vedenpinnan lasku johti siihenkin, että Lutakon edustalla sijainneen Vasikkasaaren rantaviiva kuroutui mannerrantaviivaan kiinni.
Jyväsjärveä on täytetty useita kertoja. Yhdellä kerroista järveä täytettiin Lutakon kohdalla niin, että alueen tehdasrakentamisen tilalle saatiin pääasiassa asumista ja muodostettua uusi kaupungin osa.
Järven saastuminen ja puhdistuminen 1900-luvulla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jyväskylän kaupunkiin rakennettiin viemäriverkosto 1900-luvun alussa. Tästä lähtien kaupungin jätevesi laskettiin puhdistamattomana Jyväsjärveen. Kaupungin kaatopaikka sijaitsi Mattilanniemessä järven rannalla. Viemäriverkoston lisäksi Tourujokea pitkin järveen valui teollisuuden jätevesiä. Erityisesti Kankaan paperitehdas laski jätevetensä suoraan jokeen. Tämän johdosta Jyväsjärvestä tuli hyvin saastunut. Huonoimmillaan järven tila oli 1970-luvun alussa, jolloin Jyväsjärven kaloja kuoli joukoittain.
Kuokkalaan valmistui vuonna 1974 jätevedenpuhdistamo, jonne päätyivät kaikki kaupungin jätevedet vuodesta 1977 alkaen. Järven vesi on tämän jälkeen puhdistunut. Jyväsjärven kalat ovat olleet rajoituksetta syömäkelpoisia vuodesta 1997 alkaen ja järvessä voi jälleen uida.[8]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jyväsjärvi, Jyväskylä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 1.12.2023.
- ↑ Rantaraitti kiertää vihdoin koko Jyväsjärven Yle Uutiset. Arkistoitu 25.8.2014. Viitattu 27.9.2018.
- ↑ Kakkori, Satu: Miksi Jyväsjärvi on niin pyhä? ksml.fi. 14.1.2012 kello 01.01. Keskisuomalainen Oyj. ”Edelleen Jyväsjärveä on vapaana 330 hehtaaria.” Viitattu 15.5.2018.
- ↑ Rantaraitti: Vihdoin valmiiksi yli 20 vuodessa Keskisuomalainen. 16.03.2013. Viitattu 27.9.2018.
- ↑ Seppälä, Antti: Rantaraitti kiertää vihdoin koko Jyväsjärven yle.fi. 22.8.2014 kello 16.07. Äijälä, Laukaa: Yleisradio Oy. Viitattu 13.5.2018.
- ↑ Puurunen, Titta & Ylikoski, Matleena: Jyväsjärvi-vanhus on kokenut monta kauneusleikkausta yle.fi. 16.8.2013 kello 12.07. Yleisradio Oy. Viitattu 15.5.2018.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 10 vuodelta 1965, palstat 549–550
- ↑ Sami Louekari: Meidän saamaton Ateenamme blogit.helsinki.fi. Arkistoitu 6.6.2007. Viitattu 11.3.2008. (suomeksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jyväsjärvi Wikimedia Commonsissa
- Jyväskylän yliopiston Jyväsjärvi-sivut
- Jyväsjärven tilan kehitys 1840–2000 – Pilaantumisen ja elpymisen aikakaudet (Arkistoitu – Internet Archive)