Jutta Zilliacus
Jutta Armelle Zilliacus (o.s. Kingo; s. 25. heinäkuuta 1925 Helsinki) on suomalais-virolainen ruotsiksi kirjoittava journalisti, kirjailija ja entinen kansanedustaja. Zilliacus oli Ruotsalaisen kansanpuolueen edustajana Helsingin vaalipiiristä vuosina 1975–1987. Hän toimi lisäksi Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuosina 1968–1984.[1]
Elämänvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Zilliacuksen vanhemmat olivat Pietarista Suomeen vallankumousta pakoon muuttaneet virolaiset pianonvirittäjä Johann Kingo ja kotirouva Jenny (o.s. Pihlak). Hänen Johann-isänsä oli muusikko ja suoritti asepalveluksensa torvensoittajana tsaarin armeijassa Pietarissa 1890-luvulla. Asepalveluksen jälkeen hän piti omaa pianokauppaa Pietarissa. Äiti Jenny työskenteli myös Pietarissa suuriruhtinattaren hovissa. Zilliacuksen vanhemmat tapasivat toisensa vasta Suomessa.[2]
Zilliacuksen perhe asui Kaivopuistossa samassa paikassa, jossa sijaitsee nykyinen Viron suurlähetystö. Zilliacus oli Viron kansalainen 10-vuotiaaksi saakka. Hän kävi ensin ruotsinkielistä kansakoulua ja sen jälkeen Helsingin saksalaista koulua, jossa hänen paras luokkakaverinsa oli tuleva näyttelijä Kyllikki Forssell.[2]
Myös Jutta näytteli jonkin verran, esimerkiksi elokuvissa, jolloin hän käytti nimeä Jutta Armela.
Kesäisin perhe asui Zilliacuksen sukulaisten luona Haapsalussa. Toisen maailmansodan aikana Zilliacuksen Viron-sukulaiset joko vietiin Siperiaan tai he pakenivat Saksaan.[2]
Zilliacuksen puoliso oli toimittaja ja kirjailija Benedict Zilliacus. Koulutukseltaan Jutta Zilliacus on ylioppilas.
Jutta Zilliacukselle on myönnetty Axel Olof Freudenthal -mitali vuonna 1996.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rökringar (1970)
- Innan du vet ordet av (1975)
- En bit av Det stora äpplet (1978)
- Vägskäl (suom. Tienhaarassa) (1986)
- Annorlunda barndom (suom. Toisenlainen lapsuus) (1986)
- Vändpunkt (suom. Uusille poluille) (1987)
- Gå över gränser (suom. Rajanylityksiä. (Suomentanut Irmeli Järnefelt) Tammi, 1992. ISBN 951-31-0009-X )
- Balansgång (suom. Tasapainoilua) (1994)
- Ajatuksia verannalla. (Suomentanut Irmeli Järnefelt) Tammi, 1997. ISBN 951-31-1033-8
- Underbart är kort (1997)
- I väntan på buss nummer 16 (suom. Kuudentoista pysäkillä) (2002)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Korppi-Tommola, Aura: ”Zilliacus, Jutta (1925–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 820–821. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c Arvonen, Margit: Niiasin aina Mannerheimille Iltalehti. 19.2.2007. Arkistoitu 19.2.2007.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jutta Zilliacus Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Zilliacus, Jutta hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Jutta Zilliacus pakinoi hiusmuodista. Yle Elävä arkisto.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
