Jussi Raittinen
| Jussi Raittinen | |
|---|---|
 Jussi Raittinen marraskuussa 2010 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Paavo Juhani ”Jussi” Raittinen |
| Syntynyt | 15. syyskuuta 1943 Helsinki |
| Kuollut | 13. helmikuuta 2024 (80 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | muusikko, sanoittaja, sovittaja |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Jussi Raittinen ja Kullervo Pellinen |
| Aktiivisena | 1966–2023 |
| Soittimet | kitara |
| Yhtyeet | The Boys |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Paavo Juhani ”Jussi” Raittinen (15. syyskuuta 1943 Helsinki – 13. helmikuuta 2024 Helsinki[1]) oli suomalainen muusikko, joka tunnetaan soolouransa sekä muun muassa The Boys -yhtyeen lisäksi monien kappaleiden sanoittaja-säveltäjänä ja sovittajana.
Raittinen esiintyi viimeisen kerran Helsingin Vuotalossa 17. marraskuuta 2023, ja tuolloin hän ilmoitti jäävänsä eläkkeelle.[2]
Raittinen kuoli 80-vuotiaana Helsingissä 13. helmikuuta 2024 pitkän sairastelun uuvuttamama.[3] Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaan uurnalehtoon Helsinkiin.[4]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jussi Raittisen pikkuveli Eero Raittinen on myös muusikko ja The Boys -yhtyeen alkuperäisjäsen. Heidän vanhempansa olivat Suomen Pankin johtokunnan jäsen Paavo Raittinen ja Rakel Jotuni,[5] joka oli kirjailija Maria Jotunin veljentytär.[6]
Raittinen ryhtyi ammattimuusikoksi käytyään armeijan vuonna 1966. Hän vaikutti 1960-luvulla rautalankamusiikkia soittaneissa yhtyeissä The Esquires ja The Sounds.[7]
Vuonna 1974 Raittinen voitti Syksyn sävelen kappaleella ”Metsämökin tonttu”.[8] Hän esiintyi myös useissa musiikkiohjelmissa, muun muassa juontajana 1990-luvulla Yle TV2:lla esitetyssä visailuohjelmassa Triangeli.
Opetusministeriö myönsi Raittiselle vuonna 2004 valtion taiteilijaeläkkeen tunnustukseksi hänen ansiokkaasta toiminnastaan luovana ja esittävänä taiteilijana.[9] Marraskuussa 2006 tasavallan presidentti myönsi hänelle Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin.[9]
Stadin Slangi ry valitsi Raittisen vuoden 2014 Stadin Kundiksi Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta 2014.[10] Vuonna 2021 hänet palkittiin elämäntyöpalkinnolla valtakunnallisilla lastenmusiikkipäivillä[11].
Raittisen urasta on ilmestynyt kaksi teosta. Vuonna 2003 ilmestyi Muistan vielä vuonna -56 ja vuonna 2014 Vanha rokkistara.[7]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raittinen oli naimisissa Carita Raittisen kanssa, jonka tapasi jo vuonna 1966.[12] Heillä oli kaksi poikaa: vuonna 1973 syntynyt Pekka sekä vuonna 1975 syntynyt Jukka, joka kuoli sydänleikkauksen jälkeen vuonna 2013.[13][14] Vuonna 2020 Raittiselle tehtiin sepelvaltimon ohitusleikkaus ja asetettiin sydämentahdistin.[15]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sisältää albumit, jotka on julkaistu yksin Jussi Raittisen nimissä.
- Nashville (1976)
- Rollin’ the Rock (1977)
- Jussi ja Kieku ja Kaiku (1979)
- Jussi merihädässä (1982)
- Jussi Raittinen ystävineen (1983)
- Hirvi älä tule tielle (1984)
- Rockin’ 50 (1993)
- 20 suosikkia – Metsämökin tonttu (1998)
- Stadin kundin kaiho (2000)
- Muistan vielä vuonna -76 (2003)
Muut levyt, joissa Raittinen on vaikuttanut laulajana:
- Työväen lauluja 1969
- Talonpoikaisarmeijan lauluja 1970
- Työväen lauluja II 1970
- DDT Jazzband: DDT Jazzband (albumi) 1970
- Korsu soi 1970
- Kantri 1971
- Lokki kivellä 1971
- Länttä kohti 1971
- Jätkän lauluja 1972
- Tommie Mansfield Group With Jussi Raittinen 1972
- Pingviiniherran liivinnappi 1974
- DDT Jazzband: High Society 1977
- DDT Jazzband: Trimopan Decennial Dixie With DDT 1984
- Lystit lastenlaulut 1992
- Laulavat Liskot 1993
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Jussi Raittisen kappaleista
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Saarinen, Sonja: Jussi Raittinen on kuollut Iltalehti. 14.2.2024. Viitattu 14.2.2024.
- ↑ RMS: Kerran vielä pojat – Jussi & The Boys jäähyväiskeikalla Vuotalossa 17.11.2023 www.rmsyke.fi. 17.11.2023. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ Jussi Raittinen on kuollut Yle Uutiset. 14.2.2024. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku (Paavo Juhani Raittinen) Hautahaku.fi. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Hatakka, Heimo: Muistan vielä vuonna 56, s. 17. Helsinki: Gummerus, 2003. ISBN-12: 951-20-6381-6 fi
- ↑ Pajukallio, Arto: Raittinen, Jussi (1943-2024) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 16.11.2022, päivitetty 14.2.2024. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ a b Tiihonen, Jarno: Raittisen tarina on pitkä sivu Suomirockin historiaa Yle Uutiset. 27.4.2014. Viitattu 27.4.2014.
- ↑ Hatakka, Heimo: Muistan vielä vuonna 56, s. 188. Helsinki: Gummerus, 2003. ISBN-12: 951-20-6381-6 fi
- ↑ a b https://www.rmsyke.fi/jussi/index.html
- ↑ Stadin Slangi Stadin Friidu ja Kundi Viitattu 13.6.2015.
- ↑ Koppinen, Mari: Suomalaisen lastenmusiikin huiput palkittiin. Helsingin Sanomat, 18.11.2021. Digilehti (maksullinen). Viitattu 18.11.2021.
- ↑ Jussi Raittisen rokkimökki: Danny Show’n loppubileet, rapumestarina Cisse Häkkinen... Ilta-Sanomat. 26.8.2017. Viitattu 31.8.2017.
- ↑ Hatakka, Heimo: Jussi ja Carita Raittinen: "Ilman molempien omaa elämää liittomme olisi tuskin kestänyt" ET. 12.7.2017. Viitattu 8.10.2021.
- ↑ ”Tiesimme, ettei hän ehkä elä pitkään” Apu. Viitattu 31.8.2017.
- ↑ Jussi Raittinen, 80, sai kesällä ikävän diagnoosin: ”Totta kai terveys huolettaa” www.iltalehti.fi. Viitattu 15.9.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jussi Raittisen esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Jussi Raittisen sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Jussi Raittisen sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Rytmimusiikin Syke: Raimo Öystilän laatima diskografia
- Ylen Elävä arkisto: Jussi & The Boys: Mä oon rock-kuningas
- Ylen Elävä arkisto: Jussi Raittinen käänsi kantria vasemmalle
- Ylen Elävä arkisto: Eero ja Jussi & The Boys on soittanut beatmusaa läpi vuosikymmenten
- Raimo Öystilä, Rytmimusiikin Syke: Jussi Raittinen levytysmatkalla USA:ssa - osa1: 1975
- Raimo Öystilä, Rytmimusiikin Syke: Jussi Raittinen levytysmatkalla USA:ssa - osa2: 1976
- Raimo Öystilä, Rytmimusiikin Syke: Jussi Raittinen 15.9.1943 - 13.2.2024
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
