Jonangi
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Jonangi | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Intia |
| Määrä | uhanalainen |
| Rodun syntyaika | erittäin vanha |
| Alkuperäinen käyttö | pienriistan metsästys |
| Nykyinen käyttö | metsästys-, vahti- ja paimenkoira |
| Muita nimityksiä | Segugio dell'India dell'Est a Pelo Corto |
| FCI-luokitus | ei FCI-rotu |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 20 kg |
| Säkäkorkeus | 35–40 cm |
| Väritys | valkoinen, fawn, keksinruskea, suklaanruskea, musta, brindle tai kirjava |
Jonangi on intialainen koirarotu.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jonangi tuo kooltaan mieleen bullterrierin, mutta toisin kuin tämä ei ole tanakka, vanttera eikä lyhytrunkoinen. Se on tyypillinen alkukantainen paariakoira, ja sillä on monta piirrettä jotka ovat yhteisiä kyseiselle rotutyypille kaikkialla maailmassa. Ehkäpä eniten jonangia muistuttava rotu on basenji – ei länsimaissa tavattu näyttelyihin jalostettu tyyppi, vaan alkuperäinen afrikkalainen kyläkoira.[1]
Otsa on rypistynyt[1][2], häntä lyhyt[2] ja kiertynyt[1][2] ja korvat pystyt[2] ja tulppaaninmuotoiset[1]. Säkäkorkeus on Mario Cantonin mukaan 35– 40 cm[1]; S. Theodore Baskaranin mukaan 30-40 cm[2], ja paino viimeksi mainitun mukaan n. 20 kg[2]. Karvapeite on äärimmäisen lyhyt[1][2], käytännössä karvaton, ja hieno[1]; sen kiilto muistuttaa samettista kangasta[2]. Väreistä hyväksytään valkoinen, fawn, keksinruskea, suklaanruskea, brindle musta ja kirjava, jossa yhdistyy osa edellä mainituista.[1]
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rotu on rohkea ja alkukantainen ja suhtautuu varautuneesti vieraisiin. Se on yhden miehen tai yhden perheen koira.[1] Se on erittäin seurallinen omistajiaan kohtaan.lähde? Se ei yleensä hauku, mutta pitää basenjin tapaan jodlausta muistuttavaa ääntä. Aivan kuten basenjin ja dingon kohdalla, myös jonangi-nartulla on juoksu vain kerran vuodessa.[1]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jonangi on alkuperäisrotu, jota esiintyy kaikkialla Itä-Intiassa Bengalista Kanyakumariin.[1] Baskaranin mukaan se on kuitenkin keskittynyt lähinnä Andhra Pradeshin Godavari-jokialueelle, Kolleru-järven ympäristöön, josta se on kotoisin.[2] Maan itärannikolla on vanhat kauppasuhteet Kaakkois-Aasian kanssa, minkä vuoksi rodun esi-isien uskotaan saapuneen muinaisina aikoina Kolleru-järvelle Kaakkois-Aasiasta.[1]
Rotua käytetään pienriistan metsästykseen, vartiointiin ja hanhien paimentamiseen.[1] Aikoinaan se kykeni pyydystämään itse kaloja ja rapuja ruuakseen.[2]
Rotu on kuolemaisillaan sukupuuttoon, mutta sitä yritetään elvyttää. Ihmiset tappavat monia sen edustajia, koska villinä se syö kalaa, minkä vuoksi kyläläiset pitävät sitä uhkana bisneksilleen ja ovat alkaneet hävittää sitä.[1] Lokakuussa 2002 Ethnic Indian Canine Society vieraili Achyutha Rammayan maatilalla Tanukun kylässä katsomassa kahdeksaa yksilöä. Järjestön edustaja Nawab Nazeer Yar Jung otti mukaansa muutaman pennun tarkoituksenaan yrittää elvyttää rotu.[2]
Alunk/ Sonangi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]On mahdollista, että Desmond Morris viittaa rodulla nimeltä Alunk jonangiin: hänen mukaansa sen toinen nimitys on Sonangi ja senkin karvapeite on äärimmäisen lyhyt. Hänen kuvailemaansa rotua tavataan enimmäkseen Thanjavurin alueella maan kaakkoisosissa. Pienestä koostaan huolimatta se on vahtikoirana älykäs ja hurjaluonteinen. Desmond Morris vertaa sitä ulkonäöllisesti afrikankarvatonkoiraan ja meksikonkarvatonkoiraan.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Canton, Mario. Levrieri e segugi primitivi, s. 267-269. Antonio Crepaldi Editore, 2012: Porto Viro, Italia.
- ↑ a b c d e f g h i j k Baskaran, S. Theodore. The Book of Indian Dogs, s. 64. Aleph Book Company, 2017, New Delhi. ISBN978-93-84067-57-1.
- ↑ Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 621– 622. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.
