Jättiläistähti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Jättiläistähti on noin 10–100 kertaa Aurinkoa suurempi ja 10–1 000 kertaa kirkkaampi tähti.[1] Kuumemmat jättiläiset ovat yleensä kirkkaampia ja pienempiä kuin kylmemmät jättiläistähdet. Tunnetuimpia jättiläistähtiä ovat punaiset jättiläiset.

Jättiläiset luetaan luminositeettiluokkaan III ja kirkkaat jättiläiset luokkaan II. Jättiläistähdiksi voidaan kutsua mitä tahansa seuraavista tähtityypeistä: hyperjättiläiset, ylijättiläiset ja jättiläiset. Jättiläistähdet ovat monesti kirkkaudeltaan vaihtelevia sykkiviä muuttujia. Normaaleja luokan III jättiläisiä ovat sininen Mimosa, keltaiset Capella, Pollux,Dubhe, Arcturus, Aldebaran ja Kochab sekä Mira.

Ns. kirkkaita luokan II jättiläisiä ovat muun muassa Adhara, Almach ja Cacrux.

Tähdestä tulee jättiläistähti, kun sen ytimen fuusioreaktioiden vaatima vety loppuu ja sopeutuminen uuteen energiatasapainoon laajentaa voimakkaasti tähden uloimpia kerroksia. Pintalämpötila putoaa, mutta kokonaiskirkkaus kasvaa pinta-alan suuren kasvun vuoksi.

Jättiläistähtien ominaisuuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luminositeettiluokan III jättiläisten ominaisuuksia.

Spektriluokka[2] Pintalämpötila Säde (Auringon = 1) Massa (Auringon = 1) Absoluuttinen näennäinen kirkkaus MV Kokonaissäteilyteho
eli Bolometrinen Luminositeetti,
(Auringon = 1)
Elokelpoisen vyöhykkeen säde AU
B0 29 000K 15 20 –5,1 1 100 000 1 000
B5 15 000K 8 7 –2,2 1 800 42
A0 10 000K 5 4 +0,0 110 11
F0 7 200K 5 2 +0,5 60 7,7
G0 5 800K 6 1,0 +1,0 34 5,8
G5 5 100K 10 1,1 +0,9 43 6,6
K0 4 700K 15 1,1 +0,7 60 7,7
K5 3 900K 25 1,2 –0,2 220 15
M0 3 800K 40 1,2 –0,4 330 18
M5 3 300K 80 1,2 –0,3 930 30
  1. Jättiläistähti Encyclopædia Galactica. Turun yliopisto. Arkistoitu 31.10.2004. Viitattu 27.3.2013.
  2. The Classification of Stars atlasoftheuniverse.com. Viitattu 3. toukokuuta 2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.