Isaac Israëls
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Öljyvärimaalaus Israëlsista vuodelta 1919. | |||
Maa: Alankomaat | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Amsterdam 1928 | maalaukset |
Isaac Lazarus Israëls (3. helmikuuta 1865 Amsterdam – 7. lokakuuta 1934 Haag)[1] oli alankomaalainen taidemaalari ja olympiavoittaja. Hänen isänsä Jozef Israëls oli tunnettu taidemaalari.[1]
Israëls asui Pariisissa vuosina 1903–1913 ja Lontoossa 1913–1914, kunnes joutui ensimmäisen maailmansodan syttymisen seurauksena muuttamaan takaisin kotimaahansa, missä hän tapasi kuuluisan vakoojan Mata Harin Amsterdamissa ja maalasi tästä muotokuvan.[1] Sodan jälkeen hän matkusti Euroopassa sekä Kaakkois-Aasiassa, missä hän laati piirroksia ja maalauksia paikallisväestön elintavoista, muun muassa Balin gamelanmuusikoista.[1]
Israëls osallistui vuoden 1928 Amsterdamin olympialaisiin, joissa hän voitti kultaa maalauksissa teoksellaan "Cavalier Rouge".[2][3]
Valikoituja taideteoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Haavoittuneen sotilaan muotokuva (1882).
-
Sotilaskolonnan eteneminen (n. 1883–84).
-
Aasinratsastusta hiekkarannalla (n. 1898–1900).
-
Bois de Boulognella Pariisin läheisyydessä (öljymaalaus 1906).
-
Puvustajia Paquinin ateljeessa Pariisissa (kynä- ja pastellivärityö n. 1904).
-
Nojaava alastonmalli, (n. 1894–1900).
-
Ippy ja Gertie poseeraavat muotitalo Hirschillä Amsterdamissa (n. 1916).
-
Mata Harin muotokuva (1916).
-
Pariisin ravintola Le Perroquet’n pöydässä (n. 1905–1923).
-
Nanette Enthovenin muotokuva (öljymaalaus 1881).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Whitmore, Janet: Isaac Israels (1865 - 1934) Biography. REHS Galleries. Viitattu 3.8.2021. (englanniksi)
- ↑ van Rossem, G. (toim.): The Ninth Olympiad. Amsterdam 1928. Official Report (Sivu 897) The Netherlands Olympic Committee. 1928. Amsterdam: J. H. de Bussy. Arkistoitu 8.4.2008. Viitattu 3.8.2021. (englanniksi)
- ↑ OLYMPIC GAMES ART COMPETITION MEDALLISTS (Sivu 17) Art competitions at the Olympic Games. 2.5.2019. The Olympic Studies Centre/ Olympic Foundation for Culture and Heritage. Viitattu 3.8.2021. (englanniksi)