Inuktitutin tavumerkit
| Inuktitutin tavumerkit | |
|---|---|
 Kaksikileinen stop-merkki |
|
| Tyyppi | abugida |
| Kielet | inuktitut |
| Kehitetty | 1870-luku |
| Kirjoitussuunta | vasemmalta oikealle |
| ISO 15924 | Cans (440) |
Inuktitutin tavumerkit (inuktitutiksi ᑎᑎᕋᐅᓯᖅ ᓄᑖᖅ, titirausiq nutaaq, IPA: [titiʁauˈsiq nuˈtaːq]) ovat kirjoitusjärjestelmä, jota käytetään Kanadassa puhuttavan inuktitutin kielen kirjoittamiseen.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Inuktitutin tavumerkit pohjautuvat cree-kielten tavumerkkeihin, jotka puolestaan pohjautuvat ojibwa-kielten tavumerkkeihin. Sekä cree- että ojibwa-kielet ovat algonkin-kielikuntaan kuuluvia intiaanikieliä, joita puhutaan Ontariossa ja Manitobassa, erityisesti Hudsoninlahden ympäristössä ja Yläjärven pohjoisrannalla. Cree- ja ojibwa-kielten kirjoitusjärjestelmän kehitti metodistikirkon lähetyssaarnaaja James Evans 1840-luvulla. Erityisesti creen kirjoitusjärjestelmä saavutti suuren suosion ja sen käyttö levisi myös kolmeen athabaskalaiseen kieleen sekä inuktitutiin.[2]
Inuktitutin kirjoitusjärjestelmän kehitti anglikaaninen lähetyssaarnaaja Edmund Peck 1870-luvulla, kun hän alkoi kääntää Raamattua ja virsiä inuktitutiksi.[3] Vuonna 1976 Inuittien kulttuuri-instituutti hyväksyi tavumerkit inuktitutin kielen viralliseksi kirjoitusjärjestelmäksi.[4]
Tavumerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Inuktitutin tavumerkkeihin kuuluvat seuraavat merkit (taulukko kuvana, jos sinulla ei ole tarpeellisia kirjasimia):[5]
| ᐃ | ᐄ | ᐅ | ᐆ | ᐊ | ᐋ | ᕼ |
| i | ii | u | uu | a | aa | h |
| ᐱ | ᐲ | ᐳ | ᐴ | ᐸ | ᐹ | ᑉ |
| pi | pii | pu | puu | pa | paa | p |
| ᑎ | ᑏ | ᑐ | ᑑ | ᑕ | ᑖ | ᑦ |
| ti | tii | tu | tuu | ta | taa | t |
| ᑭ | ᑮ | ᑯ | ᑰ | ᑲ | ᑳ | ᒃ |
| ki | kii | ku | kuu | ka | kaa | k |
| ᒋ | ᒌ | ᒍ | ᒎ | ᒐ | ᒑ | ᒡ |
| gi | gii | gu | guu | ga | gaa | g |
| ᒥ | ᒦ | ᒧ | ᒨ | ᒪ | ᒫ | ᒻ |
| mi | mii | mu | muu | ma | maa | m |
| ᓂ | ᓃ | ᓄ | ᓅ | ᓇ | ᓈ | ᓐ |
| ni | nii | nu | nuu | na | naa | n |
| ᓯ | ᓰ | ᓱ | ᓲ | ᓴ | ᓵ | ᔅ |
| si | sii | su | suu | sa | saa | s |
| ᓕ | ᓖ | ᓗ | ᓘ | ᓚ | ᓛ | ᓪ |
| li | lii | lu | luu | la | laa | l |
| ᔨ | ᔩ | ᔪ | ᔫ | ᔭ | ᔮ | ᔾ |
| ji | jii | ju | juu | ja | jaa | j |
| ᕕ | ᕖ | ᕗ | ᕘ | ᕙ | ᕚ | ᕝ |
| vi | vii | vu | vuu | va | vaa | |
| ᕆ | ᕇ | ᕈ | ᕉ | ᕋ | ᕌ | ᕐ |
| ri | rii | ru | ruu | ra | raa | r |
| ᕿ | ᖀ | ᖁ | ᖂ | ᖃ | ᖄ | ᖅ |
| qi | qii | qu | quu | qa | qaa | q |
| ᖏ | ᖐ | ᖑ | ᖒ | ᖓ | ᖔ | ᖕ |
| ŋi | ŋii | ŋu | ŋuu | ŋa | ŋaa | ŋ |
| ᖠ | ᖡ | ᖢ | ᖣ | ᖤ | ᖥ | ᖦ |
| ɫi | ɫii | ɫu | ɫuu | ɫa | ɫaa | ɫ |
Fontit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Inutitutin tavumerkit sisältyvät muiden muassa seuraaviin fontteihin:
- Code2000 (http://www.code2000.net/ (Arkistoitu – Internet Archive))
- Pigiarniq (http://www.gov.nu.ca/english/font/ (Arkistoitu – Internet Archive)).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ScriptSource - Inuktitut written with Unified Canadian Aboriginal Syllabics script scriptsource.org. 2023. Viitattu 4.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Inuktitut The Canadian Encyclopedia. 13.12.2016. Viitattu 4.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Inuktut writing systems Indigenous Peoples Atlas of Canada. 2023. Viitattu 4.6.2023. (englanti)
- ↑ Inuktitut language, syllabary and pronunciation omniglot.com. Viitattu 4.6.2023.
- ↑ Syllabics (qaniujaaqpait) Inuktut Tusaalanga. 2023. Viitattu 4.6.2023. (englanniksi)