Huutomerkki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee välimerkkiä. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Huutomerkki

Välimerkit

piste .
pilkku ,
kaksoispiste :
puolipiste ;
kysymysmerkki ?
huutomerkki !
heittomerkki
lainausmerkit ” ”, » », ’ ’
viivamerkit -, , ,
sulkeet ( ), [ ], { }, ⟨ ⟩
kolme pistettä
vinoviiva /
kenoviiva \
välilyönti  

Huutomerkki (!) on typografinen välimerkki, joka kuuluu isoihin välimerkkeihin eli se päättää virkkeen. Tavallisesti se kirjoitetaan huudahdusten, käskyjen, komentojen, kehotusten, kieltojen, toivomusten, vetoomusten, vihan, itkun ja naurun perään.[1] Huutomerkkiä käytetään myös moniin erikoistarkoituksiin.

Uuet saappaat pitäs saada! Kapteeni käski! Mutta kapteeni käski! Katsotaan!!

– Sotamies Salo Väinö Linnan teoksessa Tuntematon sotilas

Huutomerkkiä käytettiin englanninkielisessä kirjoituksessa ensimmäistä kertaa 1400-luvulla.[2] Saksankielisessä ortografiassa sitä käytettiin ensimmäisen kerran Lutherin Raamatussa vuonna 1797.[3]

Merkki otettiin mukaan standardeihin kirjoituskoneisiin vasta 1970-luvulla. Tätä ennen oli huutomerkin asemasta ensin kirjoitettava piste, palauttaa kirjoitin edellisen merkin kohdalle ja kirjoittaa pisteen päälle heittomerkki.[4]

Huutomerkkiin päättyvä lause on yleensä joko painokas huudahdus, käsky, komento, kehotus, kielto, toivomus tai vetoomus.[5] Sitä ei kuitenkaan käytetä näissäkään tapauksissa joka tilanteessa, vaan esimerkiksi levolliset huudahdukset, käskyt ja kiellot päätetään pisteeseen.[6]

Suomen kielessä huutomerkki esiintyy yleensä virkkeen lopussa lukuun ottamatta sitaateissa, sulkeiden sisällä ja nimien osana. Lainausmerkein erotetun sitaatin sisällä huutomerkki tulee ennen toista heittomerkkiä: Isä huusi: ”Tulkaa jo syömään!” tai ”Tulkaa jo syömään!” isä huusi. Kun sitaatti kirjoitetaan repliikkiviivalla, se kirjoitetaan johtolauseen jälkeen ilman pilkkua: – Tulkaa jo syömään siitä! isä huusi.[5]

Arkikielessä huutomerkkiä saatetaan kolmen pisteen (…) tavoin kirjoittaa useita kertoja peräkkäin, mutta tätä käyttöä ei yleisesti pidetä hyvänä kirjoitustapana.[7] Tällaisessa käytössä huutomerkki menettää nopeasti tehoaan.[5] Huutomerkki saattaa esiintyä myös kysymysmerkin yhteydessä, jolloin kysymystä painotetaan tai se esitetään huudahduksena.

Espanjan kielessä huutomerkki merkitään myös virkkeen alkuun, mutta ylösalaisin: ¡La mataste!

Huutomerkkiä käytetään myös yleisesti varoitusmerkeissä. Suomessa se esiintyy liikennemerkissä 189.

  • Huudahdus: Apua!, Terve!
  • Käsky: Tule tänne!, Istu!
  • Komento: Asento!, Pim! Olet hypnotisoitu!
  • Kielto: Älä tee sitä!, Emme voi mennä sinne!

Matematiikassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matematiikassa huutomerkki tarkoittaa termin perään liitettynä termin kertomaa. Esimerkiksi .

Matematiikassa huutomerkillä voidaan myös osoittaa, että tarkastelun kohteena oleva funktio on yksikäsitteinen.

Tietotekniikassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietotekniikassa huutomerkki tarkoittaa yleensä jonkin asian loogista vastakohtaa eli negaatiota. Esimerkiksi ohjelmoinnissa:

kytketty = true;	//tosi
kytketty = !kytketty;	//epätosi
kytketty = !kytketty;	//tosi
  1. Inga Suoniemi-Taipale, Timo Nurmi ja Esa Laihanen: 2 Huutomerkki ja kysymysmerkki Kirjoittajan ABC-kortti – kirjoitusviestinnän verkkokurssi. Joensuun yliopiston verkkosivut. Arkistoitu 18.8.2007. Viitattu 12.3.2010.
  2. Truss, Lynne: Eats, Shoots & Leaves, s. 137. Määritä julkaisija! ISBN 1-59240-087-6 (englanniksi)
  3. Wolfgang Mathias, Cologne University (2002) (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Truss, Lynne: Eats, Shoots & Leaves, s. 135. Määritä julkaisija! ISBN 1-59240-087-6 (englanniksi)
  5. a b c Inga Suoniemi-Taipale, Timo Nurmi ja Esa Laihanen: 2 Huutomerkki ja kysymysmerkki Kirjoittajan ABC-kortti – kirjoitusviestinnän verkkokurssi. Joensuun yliopiston verkkosivut. Arkistoitu 18.8.2007. Viitattu 12.3.2010.
  6. Jukka Korpela: Huutomerkki Ohjeita ja tietoa suomen kielestä (aineistoa Kielikello-lehdestä). www.cs.tut.fi: Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 12.3.2010.
  7. Effective use of email (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]