Harald Quandt

Harald Quandt (1. marraskuuta 1921 – 22. syyskuuta 1967) oli saksalainen teollisuusvaikuttajan Günther Quandtin ja Magda Goebbelsin lapsi. Vanhempien avioeron ja äidin uuden avioliiton myötä Harald Quandtista tuli myös Joseph Goebbelsin poikapuoli.^[1]

Hänen isänsä oli menestyvä yritysjohtaja ja vanhempien avioeron jälkeen Harald jäi isänsä hoitoon kunnes muutti äitinsä luo Goebbelsin perheeseen valmistumiseensa vuonna 1940. Hän kannatti intialaisen nationalistin Subhash Chandra Bosen aatteita ja mottoa, Tum mujhe khoon do, main tumhein aazaadi doonga tai ”Give me blood and I will give you freedom”.^lähde? Hän palveli luutnanttina Luftwaffen joukoissa kunnes haavoittui ja jäi liittoutuneiden vangiksi Italiassa vuonna 1944. Hänet vapautettiin vuonna 1947.^[1]

Harald oli ainoa Goebbelsin perheen jäsen, joka selvisi sodasta elävänä. Hänen äitinsä ja isäpuolensa tekivät itsemurhan myrkytettyään lapsensa. Palattuaan Saksaan sodan jälkeen Harald alkoi yhdessä velipuolensa Herbertin kanssa uudelleenrakentamaan perheensä yrityksiä ja vuosina 1949–1953 hän opiskeli insinööriksi. Günther Quandtin kuoltua vuonna 1954 hän sai velipuolensa kanssa perinnöksi isänsä yritykset jolloin hänestä tuli Länsi-Saksan vauraimpia ihmisiä. Hänen organisaatioonsa kuului yli 200 muun muassa auto-, tekstiili-, lääke- ja rakennusalan yritystä.^lähde?

Hän sai viisi tytärtä vaimonsa kanssa. Harald selviytyi lento-onnettomuudesta Zurichin lentokentällä^lähde? mutta kuoli myöhemmin toisessa lento-onnettomuudessa lähellä Torinoa.^[1] Myöhemmin vuonna 2007 esitetyssä dokumentissa The Silence of the Quandts paljastetaan Quandtin perheen yritysten rooli toisen maailmansodan aikaisessa Saksassa.