Hallituskatu (Pori)
Hallituskatu on Porin keskustan ruutukaava-alueen pohjoisosassa itä–länsi-suuntaisena kulkeva katu. Noin kilometrin mittainen katu alkaa idässä Linnansillan edustalla olevasta kiertoliittymästä ja kulkee halki historiallisten Kivi-Porin kortteleiden. Kokemäenjoen rannassa se kohtaa Etelärantakadun kaartuen loivasti kohti etelää ja ruutukaava-aluetta lännessä rajaavaa Vapaudenkatua.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallituskatu on yksi Porin vanhimmista kaduista. Samalla paikalla on ollut Porin kahdelle ensimmäiselle kirkolle johtanut katu jo ilmeisesti kaupungin perustamisesta lähtien. Nykyisen katualueen pohjoisreunassa kulkeva kapea katu esiintyy myös vanhimmassa paikalla tehtyihin mittauksiin perustuvassa kaupunkikartassa, jonka piirsi maanmittari Olof Mört vuonna 1696. Täsmälleen nykyiselle paikalleen katu siirtyi vuoden 1801 kesäkuussa roihunneen kaupunkipalon jälkeen.
Kadun entiset nimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhimmissa kartoissa Porin kaduilla ei ole lainkaan nimiä. Hallituskadun paikkeilla kulkeva katu on ensimmäistä kertaa nimetty Isaac Tillbergin vuonna 1799 piirtämään karttaan, jonne se on merkitty nimellä Öfre Slotts gatan eli Ylempi Linnankatu. Kaupungin tuhonneen palon jälkeen vuonna 1801 valmistuneessa kartassa kadun nimeksi on vaihtunut Drottnings gatan eli Kuningattarenkatu.
Vuoden 1852 suurpalon myötä Georg Theodor von Chiewitz laati uuden asemakaavan, jossa kaikkien katujen nimet oli vaihdettu Ruotsin vallan aikaisista venäläistyylisiksi. Kuningattarenkadusta oli tullut Alexandran katu Venäjän keisarinnan Aleksandra Fjodorovnan mukaan. Nykyisen nimensä Hallituskatu sai vuonna 1928, kun Porin vanhoja kadunnimiä suomalaistettiin. Nimi annettiin kadun varrella sijainneiden kaupungin tärkeimpien hallintorakennusten johdosta.
Rakennuskanta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallituskadun varrella sijaitsee suuri määrä historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäviä rakennuksia. Aivan kadun alkupäässä on vuonna 1863 valmistunut Keski-Porin kirkko puistoineen. Kirkkopuistoa vastapäätä Isolinnankadun ja hallituskadun kulmassa on 1892 rakennettu ns. Newanderin talo, joka on Euroopan ensimmäisen naisarkkitehdin Signe Hornborgin suunnittelema.
Kadun keskivaiheilla sijaitsee vuonna 1841 valmistunut Porin raatihuone, joka on yksi harvoista vuoden 1852 kaupunkipalosta säästyneistä rakennuksista. Sen edustalla kadun eteläpuolella on Raatihuoneenpuisto, joka on entinen kauppatori. Puistona se on ollut 1870-luvulta saakka. Raatihuoneenpuiston laidoilla sijaitsee kaksi arvorakennusta, vuonna 1895 valmistunut Junneliuksen palatsi, joka nykyään toimii Porin kaupungintalona sekä 1884 rakennettu Porin Teatteri.
Hallituskadun ja Raatihuoneenpuiston välisellä kivikaiteella on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin vuonna 1938 paljastettu Karhuveistos ja raatihuoneen vieressä puolestaan Sofia Saaren suunnittelema Juhana Herttuan patsas vuodelta 2008.
Teatterin vieressä Hallituskadun eteläpuolella on entinen Porin Oluttehtaan panimokompleksi, joka lopetti toimintansa vuonna 2009. Sen paikalle nousevaan ns. Karhukortteliin on suunniteltu asuntorakentamisen lisäksi erilaisia kulttuuripalveluja. [1] Alueen uudisrakentaminen alkaa todennäköisesti lähivuosina. Panimoalueen yhteydessä on myös vuonna 1898 valmistunut Porin kaupungin vanha sähkölaitos, joka on nykyään ravintolakäytössä oleva suojeltu rakennus.
Oluttehdasta vastapäätä on 1970-luvun alussa valmistunut Satakunnan Museo. Sen edustalla keskellä nykyistä katua sijaitsivat Porin kaksi ensimmäistä kirkkoa hautausmaineen. Kirkoista uudempi tuhoutui vuoden 1852 palossa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Porin kaupunkiarkeologinen inventointi
- Porin arkkitehtuurikartasto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Karhukortteliin etsitään kompromissiratkaisua 11.6.2012. YLE Satakunta. Viitattu 18.12.2012.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]