Gliese 667
Gliese 667 (142.G Scorpii) on noin 22 valovuoden päässä, Skorpionin tähdistön suunnalla sijaitseva kolmoistähti. Tähtijärjestelmän näennäinen kirkkaus on 5,89, joten tähti saattaa näkyä jo paljain silmin melko lähellä kirkasta Shaulaa. Kolmoistähdessä kaksi oranssia tähteä kiertää toisiaan, ja näitä kiertää kaukana punainen kääpiö Gliese 667 C. Tätä kiertää joukko eksoplaneettoja. Osa näistä saattaa olla elämälle sopivia[1].
Kolmoistähti Gliese 667
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmoistähti Gliese 667 koostuu kahdesta toisiaan kiertävästä oranssista tähdestä, joita kiertää lisäksi punainen kääpiötähti nimeltä Gliese 667 C. Oransseja tähtiä kutsutaan nimillä Gliese 667 A ja Gliese 667 B. Oranssien tähtien spektrityypit ovat K3 V ja K5 V. Punaisen tähden spektrityyppi on M1,5 V. Tällöin kaikki tähdet ovat Aurinkoa kevyempiä pääsarjan tähtiä.
Luetteloissa kolmoistähti tunnetaan myös nimillä GJ 667, HR 6426, MLO 4 [2], CD−34°11626, HD 156384, HIP 84709, LHS 442/442/443 ja SAO 208670[3].
Kolmoistähden oranssit a- ja B-komponentit kiertävät toisiaan soikealla radalla keskimäärin 12,6 AU:n päässä toisistaan, vaihdellen 6 ja 20 AU:n välillä 42,5 vuoden kiertoajan mukaan. A-tähti on massaltaan 73 % Auringosta, säteeltään 76 % ja säteilee näkyvässä valossa 12–13 % Auringosta. Metallipitoisuus 26 % Auringosta. B-tähden massa on 69 % Auringosta, ja se säteilee vain 5 % näkyvän valon alueella Aurinkoon verrattuna.
Punaisen kääpiön etäisyys oransseista tähdistä on yli 230 AU.
Punainen kääpiö Gliese 667 C
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punainen kääpiö Gliese 667 C on flare-tähti, jollaisessa tapahtuu leimahdusmaisia auringonpurkauksia vastaavia kirkkaudenmuutoksia. Nämä ovat flare-tähdeksi kuitenkin melko pieniä eivätkä säteile vaarallisesti ultraviolettia planeetoille[4]. Spektrityyppi M1.5V. Pintalämpötila noin 3 %700 K, säde 0,42 Aurinkoa[5] ja massa 0,31 Aurinkoa. Säteilyntuotto 0,0137 Aurinkoa[6]. Arvioitu ikä 2–10 miljardia vuotta. Pyörähdysaika 105 päivää, metallipitoisuus Fe/H –0,59 ± 0,10 dex.
Planeettakunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gliese 667C:ltä on löydetty säteisnopeusmenetelmällä viisi planeettaa, joiden massat ovat noin 1,94–12 Maan massan välillä. Tällöin monet planeetat lienevät supermaita. Planeetat on löydetty HARPS-laitteella, jolla mitataan planeettojen keskustähtensä vetovoimallaan aiheuttamaa huojuntaa. Tällöin lähinnä planeetan massa, kiertoaika ja etäisyys saadaan selville ja joitain planeettojen ominaisuuksia voidaan teoreettisesti arvailla.
Ravi Kumar Kopparapun vuonna 2013 esittämien teorioiden[7][8] pohjalta asuinkelpoinen vyöhyke Gliese 667:lle ulottuu 0,095–0,126 AU:sta 0,241–0,251 AU:hun asti. Vyöhykkeen sisäreunalla auringon säteily ja vesihöyrystä johtuva kasvihuoneilmiö kuumentaisivat planeetan pätsiksi. Ulkoreunalla planeetta jäätyisi.
| Planeetta (tähdestä lukien) |
Massa (MJ) |
Kiertoaika (d) |
Etäisyys (AU) |
Eksentrisyys (radan soikeus) |
|---|---|---|---|---|
| b | 0,01718 | 7,199 | 0,0504 | 0,09 |
| c | 0,0134 | 28,13 | 0,1251 | 0,34 |
| f | 0,0085 | 39,026 | 0,156 | 0,03 |
| e | 0,0085 | 62,24 | 0,213 | 0,02 |
| d | 0,0218 | 106,4 | 0,3035 | 0,68 |
| g | 0,0145 | 256,2 | 0,549 | 0,08 |
Planeetta Gliese 667 Cc
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eräs Gliese 667C:tä kiertävistä planeetoista on Gliese 667Cc, jonka massa on noin 4,8 Maan massaa. Tällöin se on melko varmasti supermaa[9]. Planeetan etäisyys keskustähdestä 0,123 AU, kiertoaika 28,13 vuorokautta. Planeetan teoreettinen keskilämpötila ainakin 277 K eli +4 °C, mutta tämä riippuu pilvipeitteestä ja kasvihuoneilmiöstä, joita ei tunneta.
Planeetan arvellaan kiertävän keskustähteään etäisyydellä, jolla planeetan lämpötila on Maan lämpötilaa kuumempi. Näin vaikka planeetta saakin näkyvällä alueella vain 90 % auringon valosta. Tämä johtuu siitä, että Gliese 667 C säteilee Aurinkoa enemmän infrapunasäteitä suhteessa näkyvän valon määrään. Gleise 667 C:n pilvistä tai pinnalta katsoen Gleise 667 Cc:n ”aurinko” näyttää taivaalla 2,3 kertaa suuremmalta kuin Maan aurinko. Näin ollen Gliese 667 C:n kulmakoko on Cc:stä katsoen 1,24 astetta. Tällöin Gliese 667 Cc:n taivaalla näkyy suuri punainen aurinko, joka lämmittää enemmän kuin Maan aurinko. Planeetan uskotaan kiertävän lähellä elinkelpoisen vyöhykkeen sisäreunaa[10] lähellä vesihöyrypohjaisen kasvihuoneilmiön tehokasta vaikutusrajaa.
Ei osata sanoa esimerkiksi sitä, onko planeetta valtameren peitossa.
Planeetta Gliese 667 Cd
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Planeetta saattaa olla elinkelpoinen, jos sillä on paksu kaasukehä, joka aiheuttaa kasvihuoneilmiön koostumalla esim. hiilidioksidista. Tätä asiaa ei osata varmasti sanoa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ A Nearby Star with Three Potentially Habitable Worlds (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ MLO 4 / HR 6426 / Gl 667 ABC (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ GJ 667 -- Double or multiple star Object query : GJ 667
- ↑ [doi:10.1051/0004-6361/201321331 A dynamically-packed planetary system around GJ 667C with three super-Earths in its habitable zone] Anglada-Escudé, Guillem; Tuomi, Mikko; Gerlach, Enrico; Barnes, Rory; Heller, René; Jenkins, James S.; Wende, Sebastian; Vogt, Steven S.; Butler, R. Paul; Reiners, Ansgar; Jones, Hugh R. A. (2013-06-07). Astronomy & Astrophysics. Retrieved 2013-06-25.]
- ↑ [1]
- ↑ [2]
- ↑ Habitable Zones Around Main-Sequence Stars: New Estimates
- ↑ A revised estimate of the occurrence rate of terrestrial planets in the habitable zones around kepler m-dwarfs
- ↑ [3][vanhentunut linkki]
- ↑ Gliese 667 Open Exoplanet Catalogue
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Tähdet |
Antares, λ Sco, θ Sco, δ Sco, ε Sco, κ Sco, β1 Sco, υ Sco, τ Sco, π Sco, σ Sco, ι1 Sco, μ1 Sco, HD 161892, η Sco, μ2 Sco, ζ2 Sco, ρ Sco, ω1 Sco, ν Sco, ξ Sco, HD 149447, HD 148703, HD 159433, ω2 Sco, ο Sco, 13 Sco, 2 Sco, 1 Sco, ζ1 Sco, ξ Sco, ι2 Sco, 22 Sco, HD 146624, HD 154090, β2 Sco, ψ Sco, χ Sco, HD 147513, 16 Sco, 27 Sco, 18 Sco, 4 Sco, 12 Sco, 11 Sco, 3 Sco, ν Sco, V636 Sco, 25 Sco, RR Sco, HD 159868, Scorpius X-1, PSR B1620-26 |
|---|---|
| Eksoplaneetat |