Genever
Genever on alankomaalainen katajanmarjaviina.[1] Se kehitettiin ruoansulatusvaivoihin 1500-luvulla Hollannissa ja Belgiassa, ja se on ginin kantamuoto. Genever on Hollannissa edelleen erittäin suosittu alkoholijuoma.
Geneverit tislataan useaan kertaan ruis-, ohra- ja maissimaltaiden sekoituksesta, jolloin juomaan jää viljan maku. Viimeisessä tislauksessa lisätään mausteet, kuten anis, korianteri ja katajanmarjat ja muut kasvit tislaamoon oman reseptin mukaan. Makua pehmennetään pienellä määrällä sokeria.
Vanha genever, ”oude”, on oljenkeltaista, makeaa ja aromaattista.
Lääketieteen professori Franciscus de la Boë Sylvius käytti jo 1600-luvulla geneverin tapaisia alkoholipitoisia yrttijuomia lääkityksenä.
Hollannin vanhin geneverkaupunki on Schiedam, Belgiassa merkittävin on Hasselt, jossa sijaitsee kansallinen genevermuseo.
Genevertyyppejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jonge jenever (nuori genever), alkoholipitoisuus vähintään 35 prosenttia, mallastisleen osuus enintään 15 %. Väritön.
- Oude jenever (vanha genever), alkoholipitoisuus vähintään 35 %, mallastisleen osuus vähintään 15 %, saa olla karamellivärillä värjätty.
- Graanjenever (viljageneveri), ei mallastisleitä.
- Korenwijn, jonka alkoholipitoisuus on oltava vähintään 38 % ja mallastisleen 51 %, saa olla värjätty.
- Nykyään on myös vaniljalla, suklaalla ja hedelmin maustettuja geneverviinoja.