Galicia
| Comunidad Autónoma de Galicia | |
|---|---|
.jpg) |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
.svg) Sijainti Espanjassa |
|
| Valtio | Espanja |
| Maakuntia | 4 |
| Kuntia | 313 |
| Itsehallinto | 28. huhtikuuta 1981 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Santiago de Compostela |
| – Aluejohtaja | Alberto Núñez Feijóo (PP) |
| Edustus | Espanjan parlamentti |
| – Kongressi | 25 paikkaa |
| – Senaatti | 3 paikkaa |
| Pinta-ala | 29 575 km² (7.) |
| Väkiluku (2017) | 2 708 339[1] (5.) |
| – väestötiheys | 92 as./km² |
| Kielet | galego ja espanja |
| Symbolit | |
| – Kansallislaulu | Os Pinos |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | GA |
| Xunta de Galicia | |
Galicia on itsehallintoalue Espanjassa. Se sijaitsee Atlantin rannikolla, ja sen rajanaapureita ovat idässä Asturia ja Kastilia ja León ja etelässä Portugali.
Galicia koostuu A Coruñan, Ourensen (Orense), Pontevedran ja Lugon maakunnista. Tärkeimpiä kaupunkeja ovat Vigo, A Coruña, Pontevedra, Lugo, Ferrol, Ourense ja pääkaupunki Santiago de Compostela.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Galicia sijaitsee Espanjan luoteisnurkassa. Lännessä se rajoittuu Atlantin valtamereen, pohjoisessa Biskajanlahteen. Galician itärajalla kulkee pohjois-eteläsuunnassa Leonin vuorijono, joka erottaa sen muusta Espanjasta.[2] Galiciaa kutsutaan ”tuhannen joen maaksi”, sillä sitä halkovat lukuisat sisämaan vuoristosta mereen virtaavat vesiväylät.[3] Pisimpiin jokiin kuuluu Minho ja sen sivujoki Sil.
Ilmasto on rannikolla selvästi viileämpi ja kosteampi kuin sisämaassa.[2] Rannikon A Coruñassa vuoden lämpimintä aikaa on heinäkuusta syyskuuhun, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on noin 22 astetta. Keskimääräinen alin lämpötila on koko vuoden 8–16 astetta. Sadetta saadaan lokakuusta helmikuuhun yli sata millimetriä kuukaudessa.[4] Sisämaan Ourensessa elokuun keskimääräinen ylin lämpötila on lähes 30 astetta ja kuukauden sademäärä ylittää 100 mm vain joulukuussa.[5]
Aluejako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Galicia koostuu neljästä maakunnasta:
- A Coruña, pääkaupunki A Coruña
- Lugo, pääkaupunki Lugo
- Ourense, pääkaupunki Ourense
- Pontevedra, pääkaupunki Pontevedra
Maakunnat jakaantuvat kaikkiaan 313 kuntaan, joista 93 sijaitsee A Coruñassa, 67 Lugossa, 92 Ourensessa ja 61 Pontevedrassa.[6]
Suurimmat kunnat (1.1.2017)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kunta | Asukasluku | |
|---|---|---|
| 1. | Vigo | 292 986 |
| 2. | A Coruña | 244 099 |
| 3. | Ourense | 105 636 |
| 4. | Lugo | 97 995 |
| 5. | Santiago de Compostela | 96 456 |
| 6. | Pontevedra | 82 671 |
| 7. | Ferrol | 67 569 |
| 8. | Narón | 39 280 |
| 9. | Vilagarcía de Arousa | 37 479 |
| 10. | Oleiros | 35 198 |
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Galiciassa on lukuisia jäänteitä kivikaudelta ja roomalaisvallan ajoilta.[7] Alue on saanut nimensä roomalaisesta Gallaecian provinssista, joka käsitti nykyistä Galiciaa huomattavasti suuremman alueen.[8] Galician nimi viittaa keltteihin, joita asui alueella noin vuodesta 500 eaa. alkaen.[9]
Galician kuningaskunta on ollut itsenäinen kahteen otteeseen: ensin 400-luvulla germaanien hallitsemana ja uudelleen 1000-luvulla, kun Ferdinand I jakoi valtakuntansa pojilleen.
Viikingit hyökkäilivät Galiciaan 800-luvulta 1000-luvun ensimmäiselle vuosisadalle asti.[10]
Maurien Iberian-valloitus ei juuri koskettanut Galiciaa. Vuonna 813 uudelleen löydetty apostoli Jaakobin hauta Santiago de Compostelassa nousi tärkeäksi symboliksi, kun kristityt kuningaskunnat aloittivat Reconquistan eli Iberian niemimaan takaisinvaltauksen islaminuskoisilta maureilta. Sinne vievä Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti kasvoi Rooman ja Jerusalemin veroiseksi pyhiinvaelluskohteeksi.[11]
Galician suuri Irmandiños-sota käytiin vuosina 1467–1469. Siinä olivat keskeisessä roolissa Irmandiños-veljeskunnat, jotka kapinoivat paikallista aatelia vastaan, samoin kuin pienemmässä vuosien 1431–1435 kapinassa.[12]
Asetus Galician autonomiasta hyväksyttiin kansanäänestyksessä jo 1936, mutta sen täytäntöönpano viivästyi Espanjan sisällissodan ja Francon diktatuurin takia vuoteen 1979 asti.[13]
Hallinto ja politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Galician kieli on Galician toinen virallinen kieli espanjan ohella.[14]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Galician tärkeimmät tuotantoalat ovat autoteollisuus, tietotekniikka, metsäteollisuus ja uusina aloina hyvinvointi, biotekniikka ja uusiutuva energia. Se on Espanjan suurin puutavaran tuottaja, ja tuulivoiman tuotannossa se on maailman kuudenneksi suurin.[15]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rosalía de Castro on Galician tärkeimpiä kansallisia symboleita; hänen runokokoelmiaan Cantares gallegos (1863) ja Follas novas (1880) pidetään modernin galicialaisen kirjallisuuden ensimmäisinä merkkiteoksina. Federico García Lorca julkaisi teoksen Seis poemas galegos (”Kuusi galicialaista runoa”) vuonna 1935. Eduardo Blanco Amor uudisti galicialaista kirjallisuutta vuonna 1959 ilmestyneellä teoksellaan Esmorga.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Población por comunidades y ciudades autónomas y sexo Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 6.9.2018. (espanjaksi)
- ↑ a b Geography Galicia guide. Viitattu 21.6.2015.
- ↑ Galicia: The land of the thousand rivers The Independent. Viitattu 21.6.2015.
- ↑ A Coruna Climatological Information World Meteorological Organizatin. Viitattu 21.6.2015.
- ↑ Ourense Climatological Information World Meteorological Organizatin. Viitattu 21.6.2015.
- ↑ Diploma municipios de Galicia Instituto Nacional de Estadística. Arkistoitu 7.9.2018. Viitattu 6.9.2018. (espanjaksi)
- ↑ Tradition Xunta de Galicia. Viitattu 21.6.2015.
- ↑ Routledge Library Editions: Muslim Spain, s. 45. Routledge, 2016. ISBN 9781134985838 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Macdonald, Donald J.: Clan Donald, s. 2. Pelican Publishing Company, 2008. ISBN 978-1-58980-390-9 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Digging up the 'Spanish Vikings' University of Aberdeen. Viitattu 18.6.2015.
- ↑ Galicia Lonely Planet. Viitattu 21.6.2015.
- ↑ José María Monsalvo: Historia de la España medieval, s. 327. Ediciones Universidad de Salamanca. ISBN 9788490124048 Teoksen verkkoversio (viitattu 14.6.2015).
- ↑ Paloma Abejón Mendoza: La prensa lucense ante el Estatuto de Autonomía de 1936 Correspondencias & análisis, Nº 1. 2011. Arkistoitu 21.6.2015. Viitattu 21.6.2015.
- ↑ Galician Lewis, M. Paul, Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (eds.). 2015. Ethnologue: Languages of the World, Eighteenth edition. Dallas, Texas: SIL International.
- ↑ Economia Xunta de Galicia. Viitattu 21.6.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Galicia Wikimedia Commonsissa
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}