Gabonin maantiede

Gabonin maantiede kertoo Gabonin maantieteestä. Gabon sijaitsee päiväntasaajan molemmin puolin. Gabonin pohjoispuolella sijaitsevat Päiväntasaajan Guinea ja Kamerun ja itä- ja eteläpuolella sijaitsee Kongon tasavalta. Gabonin länsipuolella on Atlantin valtameri. Merenrannikkoalueelta alkaa tasankoalue, joka ulottuu 200 km sisämaahan päin. Maan keskiosasta itään mentäessä maasto kohoaa vähitellen ylängöksi ja vuoristoksi. Useat joet saavat alkunsa noin 1000 metrin korkeudesta ylängöltä. Yksi Gabonin joista on 1200 kilometriä pitkä joki Ogooué, joka on merkittävä laivaliikenteen kannalta. Ogoouén pohjoispuolella ovat Kristallivuoret ja eteläpuolella ovat Chailluvuoret.

Gabonin ilmasto on kuuma ja kostea ja ilmankosteus on keskimäärin 85%. Sadekaudet ovat maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin ja lokakuun puolivälistä joulukuun puoliväliin saakka. Sadekausien aikana esiintyy usein tulvia. Auringonpaisteesta aiheutunut voimakas haihtuminen aiheuttaa usein suuria sadepilviä, jonka jälkeen esiintyy rankkoja sateita. Usein rankkasateita esiintyy iltapäivällä lämpötilan ollessa korkea. Merenrannikon pohjoisosassa on sateisinta ja siellä vuotuinen sademäärä on 4000 mm. Gabonin keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 2570 mm.

Gabonin alankoalueilla on trooppista sademetsää, missä eliölajisto on maailman monipuolisin. Eläimistöön kuuluu useita kädellisiä, joita ovat simpanssi, paviaanit, marakatit ja läntinentasankogorilla. Gabonissa esiintyy satoja kotoperäisiä lintulajeja, joita ovat monet papukaijat, kuten esimerkiksi harmaapapukaija.^[1]