Foreigner

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Foreigner
Foreigner vuonna 2009
Foreigner vuonna 2009
Tiedot
Toiminnassa 1976
Tyylilaji hard rock, poprock, soft rock
Kotipaikka Yhdysvallat New York, Yhdysvallat
Laulukieli englanti
Jäsenet

Mick Joneskitara, piano, kosketinsoitin, laulu (1976–)
Jeff Jacobs, piano, urut, kosketinsoitin, laulu (1993–)
Thom Gimbelsaksofoni, kitara, laulu (1995–)
Kelly Hansen, päälaulaja (2003–)
Chris Frazierrummut (2012–)
Jeff Pilsonbasso (2004–)

Levy-yhtiö

Atlantic Records

Aiheesta muualla
Kotisivut

Foreigner on brittiläis-yhdysvaltalainen rockyhtye, joka perustettiin New Yorkissa vuonna 1976. Silloin siihen kuuluivat Lou Gramm, Mick Jones ja Ian McDonald. Foreignerin albumeita on myyty yli 50 miljoonaa kappaletta kansainvälisesti.

Yhtyeen ensimmäistä albumia, Foreigneria, myytiin yli neljä miljoonaa kappaletta Yhdysvalloissa, ja se pysyi top-20:ssä vuoden ajan. Heidän seuraavaa levyään, Double Visionia, myytiin viisi miljoonaa kappaletta. Levy sisälsi muun muassa kappaleet "Hot Blooded" ja albumin nimeä kantavan "Double Visionin". Kolmas albumi, Head Games, menestyi myös hyvin. Vuoden 1980 paikkeilla tapahtui muutoksia kokoonpanossa, kun Rick Wills tuli yhtyeeseen basistiksi ja Gagliardi sekä Greenwood erosivat ja liittyivät yhtyeeseen nimeltä Spys.

Foreignerin seuraava, neljäs albumi julkaistiin vuonna 1981, ja se nimettiin 4:ksi. Heidän seuraava albuminsa, Agent Provocateur, julkaistiin 1984, ja siltä löytyvä "I Want to Know What Love Is" kappale kohosi myyntilistan kärkeen. 1980-luvun loppupuoliskolla Jones ja Gramm halusivat soolouralle ja yhtye hajosi, mutta se kuitenkin koottiin uudestaan 1987, ja he julkaisivat Inside Information -albumin. Yhtye kuitenkin hajosi uudestaan.

Vuonna 1990 Mick Jones sai koottua osan jäsenistä kokoon, mutta Foreigneriin tuli uusi laulaja, Johnny Edwards. Yhtye julkaisi uuden albumin, Unusual Heat, vuonna 1991. Albumi nousi sijalle 117 myyntilistalla. Vuonna 1993 Lou Gramm liittyi uudestaan Foreigneriin, ja he julkaisivat uuden albumin, Mr. Moonlightin. Tämä kuitenkin menestyi vielä huonommin kuin Unusual Heat, vaikkakin "Until the End of Time" kappaleesta tuli jonkinlainen hitti. Uudelleen muodostunut yhtye esiintyi Yhdysvalloissa vuoteen 2002 saakka.

Vuonna 2003 Gramm lähti taas yhtyeestä aloittaen soolouran. Jones, ainoa jäljellä oleva alkuperäisjäsen, hankki Kelly Hansenin Grammin tilalle laulajaksi vuonna 2005.

Yhtye lähtee jäähyväiskiertueelle vuonna 2023.[1]

Nykyiset jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mick Jones – soolokitara, koskettimet, syntetisaattori, basso, laulu (1976–)
  • Thom Gimbel – kitara, saksofoni, huilu, koskettimet, taustalaulu (1992–1993, 1995–)
  • Jeff Pilson – basso, taustalaulu (2004–)
  • Kelly Hansen – laulu, lyömäsoittimet (2005–)
  • Michael Bluestein – koskettimet, syntetisaattori, taustalaulu (2008–)
  • Chris Frazier – rummut, lyömäsoittimet (2012–)
Kiertuemuusikot
  • Bruce Watson – soolokitara (elokuu 2011–)

Entiset jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Dennis Elliott – rummut, lyömäsoittimet, taustalaulu (1976–1991)
  • Lou Gramm – laulu, lyömäsoittimet (1976–1990, 1992–2003)
  • Ian McDonald – kitara, koskettimet, saksofoni, huilu, taustalaulu (1976–1980)
  • Al Greenwood – koskettimet, syntetisaattori (1976–1980)
  • Ed Gagliardi – basso, taustalaulu (1976–1979)
  • Rick Wills – basso, taustalaulu (1979–1992)
  • Mark Rivera – saksofoni, huilu, koskettimet, kitara, taustalaulu (1981–1988, 1991–1992)
  • Bob Mayo – koskettimet, syntetisaattori, kitara, taustalaulu (1981–1988)
  • Peter Reilich – koskettimet, syntetisaattori (1981–1982)
  • Larry Oakes – kitara, koskettimet, syntetisaattori, taustalaulu (1988)
  • Lou Cortelezzi – saksofoni (1988)
  • Johnny Edwards – laulu, kitara (1990–1992)
  • Jeff Jacobs – koskettimet, syntetisaattori, taustalaulu (1991–2007)
  • Larry Aberman – rummut, lyömäsoittimet (1991–1992)
  • John Purdell – koskettimet, syntetisaattori, taustalaulu (1992 sessiomuusikkona, Jacobsin tilalle keskikesällä 2000)
  • Mark Schulman – rummut, lyömäsoittimet, taustalaulu (1992–1995, 2000–2002, 2011–2012)
  • Bruce Turgon – basso, taustalaulu (1992–2003)
  • Scott Gilman – kitara, saksofoni, huilu, koskettimet, taustalaulu (1992–1995)
  • Ron Wikso – rummut, lyömäsoittimet (1995–1998)
  • Brian Tichy – rummut, lyömäsoittimet, taustalaulu (1998–2000, 2007, 2008–2012)
  • Denny Carmassi – rummut, lyömäsoittimet (2002–2003)
  • Jason Bonham – rummut, lyömäsoittimet, taustalaulu (2004–2008)
  • Chaz West – laulu, kitara (2004–2005)
  • Paul Mirkovich – koskettimet, syntetisaattori (2007–2008)
  • Bryan Head – rummut, lyömäsoittimet (2008)
  • Jason Sutter – rummut, lyömäsoittimet (2010–2011)
  • Doug Aldrich – soolokitara (korvasi Jonesin yhdellä keikalla)(2010)
  • Deen Castronovo – rummut, lyömäsoittimet, taustalaulu (täytti Schulmanin paikan) (2011)
  • Joel Hoekstra – soolokitara (tuurasi Jonesia muutaman keikan) (2011)
  • Ollie Marland – koskettimet, syntetisaattori (Bluesteinin tilalle) (2012)

Studioalbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Records (1982)
  • The Very Best of Foreigner (1992)
  • The Very Best … and Beyond (1992)
  • The Best of Ballads – I Want to Know What Love Is (1998)
  • The Platinum Collection (1999)
  • Jukebox Heroes: The Foreigner Anthology (2000)
  • Complete Greatest Hits (2002)
  • The Definitve (2002)
  • Hot Blooded and Other Hits (2004)
  • The Essentials (2005)
  • Extended Versions (2006)
  • The Definitive Collection (2006)
  • The Very Best of Toto & Foreigner (2007)
  • No End in Sight: The Very Best of Foreigner (2008)
  • Acoustique (2011)
  • Juke Box Heroes (2012)
  • I Want to Know What Love Is – The Ballads (2014)
  • The Soundtrack of Summer (2014)
  • The Complete Atlantic Studio Albums 1977–1991 (2014)
  • 40 (2017)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]