FS Georges Leygues (1936)

Georges Leygyes
Georges Leygyes
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Ateliers et Chantiers de St. Nazaire-Penhoët, St. Nazaire
Kölinlasku	21. syyskuuta 1933
Laskettu vesille	24. maaliskuuta 1936
Palveluskäyttöön	15. marraskuuta 1937
Poistui palveluskäytöstä	15. marraskuuta 1957
Loppuvaihe	romutettu 1959
Tekniset tiedot
Uppouma	7 600 t (standardi) 9 120 t (kuormattu)
Pituus	179 m (kokonaispituus)
Leveys	17,5 m
Syväys	5,35 m
Koneteho	84 000 hv
Nopeus	31 solmua
Miehistöä	540
Aseistus
Aseistus	9 x 155 mm tykkiä kolmoistorneissa 8 x 90 mm ilmatorjuntatykkiä 24 x 40 mm ilmatorjuntatykkiä 4 x 550 mm torpedoputkea
Infobox OK

Georges Leygues oli Ranskan laivaston La Galissonnière -luokan kevyt risteilijä toisessa maailmansodassa. Alus oli nimetty Georges Leyguesin mukaan.

Pääartikkeli: La Galissonnière -luokka (risteilijä)

Alus tilattiin Ateliers et Chantiers St. Nazairelta, missä köli laskettiin 21. syyskuuta 1933. Alus laskettiin vesille 24. maaliskuuta 1936 ja valmistui 15. marraskuuta 1937.^[1]

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin 4. risteilijäviirikköön, joka kuului Ranskan nopeaan laivasto-osastoon (ransk. Force de Raid). Alus tulitti vahingossa Ranskan merivoimien sukellusvenettä Casabiancaa. Huhtikuussa 1940 merivoimien uudelleen järjestelyssä valmistauduttaessa Italian sotaan liittymiseen alus siirtyi 24. huhtikuuta Atlantin laivaston mukana Oraniin. 3. ja 4. viirikkö välttivät tuhon Britannian kuninkaallisen laivaston hyökkäyksessä Mers-el-Kebiriin ja ne siirtyivät lopulta Touloniin.^[2]

Alus lähti 9. syyskuuta 1940 Toulonista Gloiren ja Montcalmin kanssa läpäisten Gibraltarinsalmen kohtaamatta brittiläisiä aluksia. Osasto tankkasi Casablancassa, mistä se jatkoi Dakariin, jonne saavuttiin 14. syyskuuta. Alus lähti samojen alusten kanssa Dakarista 18. syyskuuta kohti Librevilleä, mutta brittiläinen laivasto-osasto esti osaston matkan. Montcalm ja Georges Leygues pakenivat briteiltä ja ne palasivat Dakariin, jossa alukset avustivat brittien ja Vapaan Ranskan joukkojen hyökkäyksen (operaatio Menace) torjunnassa 23.-25. syyskuuta. Georges Leygues sai kaksi osumaa HMAS Australiaan ja se vältti torpedohyökkäyksen.

Lukuun ottamatta kultavarannon siirtoa Casablancaan elokuussa 1941 seuraavina kahtena vuotena aluksen palvelus oli vähäistä. Liittoutuneiden noustua maihin Pohjois-Afrikassa ja Saksan miehitettyä Vichyn Ranskan liittyi Georges Leygues kuten muutkin ranskalaiset sotalaivat liittoutuneisiin. Alkuvuodesta 1943 alus aloitti Dakarista Atlantin merireittien valvonnan ja 13. huhtikuuta se pysäytti saksalaisen saarronmurtajan Portlandin, jonka miehistö upotti aluksensa.

Heinäkuusta lokakuuhun alus oli huollettavana Portlandissa Yhdysvalloissa, missä lentokoneiden vaatimat tilat ja varusteet poistettiin ja alukselle asennettiin lisää ilmatorjunta-aseistusta. Alus palasi Dakariin jatkaen saarronmurtajien etsintää, kunnes kesäkuussa 1944 se osallistui Normandian ja Etelä-Ranskan maihinnousujen tukemiseen. Alus siirtyi 13. syyskuuta 1944 Touloniin. Alus tulitti Italian Rivieran rannikkoa Genovan ympärillä aina maaliskuuhun 1945, mikä oli samalla aluksen viimeinen sotaoperaatio. Alus oli toukokuusta 1945 tammikuuhun 1946 huollettavana Casablancassa.

Alus osallistui Indokiinan sotatoimiin tukien tykkitulellaan maajoukkoja. Se osallistui 1956 Suezin kriisiin, jolloin alus johti Ranskan merivoimien alusten muodostamaa Israelin maavoimia Gazan kaistalla tukenutta tulitukiosastoa. Georges Leygues poistettiin palveluksesta 1. toukokuuta 1957 ja myytiin romutettavaksi marraskuussa 1959.

• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
• Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0 (englanniksi)