Espérance Sportive de Tunis

Espérance ST
Koko nimi	Espérance Sportive de Tunis
Lempinimet	Mkachkha, Taraji
Perustettu	25. tammikuuta 1919
Kaupunki	Tunis
Kenttä	Stade El Menzah
– kapasiteetti	45 000
Sarja	Ligue Professionnelle 1
Puheenjohtaja	Hamdi Meddeb
Päävalmentaja	Faouzi Benzarti
}} Kotipeliasu }} Vieraspeliasu
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Espérance Sportive de Tunis (arab. الترجي الرياضي التونس‎‎, myös: EST ja Espérance) on tunisialainen urheiluseura, jonka merkittävin laji on jalkapallo. Espérance on Tunisian menestyneimpiä ja suosituimpia seuroja, joka on muun muassa voittanut eniten Tunisian-mestaruuksia jalkapallossa. Seura perustettiin 25. tammikuuta 1919 ja sen kotistadion on Stade El Menzah, joka sijaitsee Tunisissa.

Espérancella on joukkueita jalkapallon lisäksi käsipallossa, judossa, nyrkkeilyssä ja lentopallossa.

Seuran perustivat Mahamed Zaoui ja Hédi Kallei kahvilassa. Alun perin seuran nimi oli Café de l'Espérance, mutta se muutettiin Espérance Sportive de Tunisiksi joukkueen rekiströidyttyä virallisesti 25. tammikuuta 1919. Toisin kuin muilla seuroilla, Espérancen ensimmäinen puheenjohtaja oli ranskalainen. Muut tunisialaisseurat taistelivat kolonialismia vastaan ja vaativat puheenjohtajan olevan tunisialainen. Ensimmäisenä vuotena joukkueen päävärit olivat valkoinen ja vihreä. Sittemmin vuonna 1920 joukkue palkkasi nuoren lukiolaisopiskelijan Chedly Zouitenin luomaan joukkueen nykyiset paidan väritykset punaisella ja keltaisella pystysuora raidoituksella. Myöhemmin Zouitenista tuli joukkueen puheenjohtaja vuonna 1924, mutta sai väistyä ensimmäisen kauden jälkeen. Hän palasi kuitenkin takaisin puheenjohtajaksi vuonna 1930 ja pysyi virassa vuoteen 1963 asti. Hänen alaisuudessaan joukkue oli suurimmaksi osaksi laiminlyöty kunnes se nousi Tunisin kunnia divisionaan (Division d'Honneur de Tunis) vuonna 1936. Espérance ylsi seuraavalla kaudella aina Tunisian cupin loppuotteluun saakka, jossa lopulta hävisi Stade Gauloisille. Muutama vuosi myöhemmin joukkue onnistui saavuttamaan ensimmäisen pokaalin voitettuaan vuoden 1939 Tunisian cupin loppuottelussa ES Sahelin maalein 3–1.

Toisen maailmansodan ja Tunisian itsenäistymisen välisenä aikana joukkueessa pelasi taitavia yksilöitä, muun muassa algerialaiset Abdelaziz Ben Tifour ja Hadj Draoua. Joukkue onnistui kuitenkin aikana voittamaan ensimmäisen Tunisian-mestaruutensa vuonna 1942 ja laittamaan kampoihin samassa sarjassa pelanneita italialaisia ja maltalaisia seuroja vastaan.

Itsenäisyyden jälkeen Espérancesta tuli maansa menestyinein seura. Siitä tuli samalla myös suosituin joukkue pelattuaan hyökkäysvoittoisella ja aggressiivisella pelityylillä. Vuonna 1970 Abderrahmane Ben Ezzedinen tultua joukkueen valmentajaksi se muutti joukkueen pelitapaa kurinalaiseksi puolustusvoittoiseksi pelitavaksi. Samaan aikaan 1970-luvulla joukkue nosti uusia paikallisia kykyjä, kuten Tarak Dhiab, Temime Ben Abdallah, Témime Lahzami, Abdelmajid Ben Mrad, Abdeljabbar Machouche, Raouf El Meddeb, Mokhtar Gabsi, Ahmed Hammami, Zoubeir Boughnia, Ridha Akacha, Adel Latrache ja Lassad Dhiab. Menestystä myös tuli joukkueen voitettua Tunisian mestaruuden vuosina 1970, 1975 ja 1976. Myös Tunisian cupin joukkue voitti vuosina 1978 ja 1979.

Menestys jatkui myös 1980-luvulla, mutta erityisesti Slim Chiboubin tultua joukkueen puheenjohtajaksi 1990-luvulla joukkue onnistui pääsarjan lisäksi voittamaan kansainvälisiä kisoja, kuten Arabian Mestarien liigan (1993), Afrikan Mestarien liigan (1994), Afrikan Super Cupin (1995) ja CAF Cupin (1997). Tuolloin joukkueen näkyvimpiä pelaajia olivat muun muassa Chokri El Ouaer, Tarek Thabet, Kenneth Malitoli, Sirajeddine Chihi, Radhi Jaïdi ja Khaled Badra.

2000-vuosikymmenellä joukkue ei kyennyt saavuttamaan kansainvälistä menestystä, mutta jatkoi pääsarjassa menestymistä. Vuonna 2007 Aziz Zouhir sai väistyä Espérancen puheenjohtajan paikalta ja tilalle tuli Hamdi Meddebin. Hän palkkasi heti kaudella 2007–2008 uudeksi valmentajaksi aiemmin joukkueelle menestystä tuoneen Faouzi Benzartin, joka kuitenkin jätti seuran muutamaa päivää sopimuksen julkaisun jälkeen. Kauden aikana joukkueessa kävi yhteensä neljä valmentajaa, joista tunisialainen Youssef Zouaoui toi joukkueelle lopulta Tunisian cupin kauden päätteeksi.

Kaudeksi 2008–2009 Meddeb palkkasi uudeksi valmentajaksi toistamiseen brasilialaisen Carlos Roberto Ferreira Cabral. Hänet kuitenkin erotettiin vajaan kolmen kuukauden jälkeen ja tilalle palkattiin marraskuussa 2008 portugalilaisen José de Morais, joka oli johdattaa Espérancen Tunisian mestariksi, mutta erotettiin tehtävistään juuri ennen kauden loppua.^[1] Valmentaja oli kärsinyt myös suurista paineista kauden päätöstä kohden ja tilalle palkattiin toistamiseen Faouzi Benzarti, joka johdatti Espérancen kahden kauden jälkeen takaisin Tunisian mestariksi. Samalla joukkue saavutti myös ensimmäisen kansainvälisen mestaruuden 11 vuoteen voitettuaan Arabian Mestarien liigan. Espérancen menestys jatkui myös kaudella 2009–2010, kun joukkue voitti 23 kerran Tunisian mestaruuden. Se eteni myös Afrikan Mestarien liigassa lohkovaiheeseen saakka. Kauden 2010–2011 alussa Benzarti oli johdattanut joukkueen Afrikan Mestarien liigan loppuotteluun saakka, jossa se kuitenkin hävisi TP Mazembelle yhteismaalein 6–1. Muutama viikko myöhemmin Benzarti erosi tehtävistään.^[2] Sitä ennen Espérance johti Tunisian pääsarjaa yhdeksän ottelun jälkeen. Valmennus vastuu annettiin joukkueen apuvalmentajalle Maher Kanzarille. Hänen sai kuitenkin potkut, kun joukkue hävisi vieraissa ES Sahelille maalein 5–1. Joulukuun lopulla Nabil Maaloul palkattiin joukkueen uudeksi päävalmentajaksi.^[3] Hän myös johdatti kauden päätteeksi Espérancen Tunisian mestariksi, Tunisian cupin voittoon, sekä Afrikan Mestarien liigan voittoon. Se oli Espérancen historian toinen Mestarien liigan voitto, kun edellisen kerran joukkue voitti turnauksen vuonna 1994. Joulukuussa 2011 Espérance osallistui ensimmäisen kerran seurajoukkueiden MM-kilpailuihin, jossa kohtasi aluksi puolivälierissä qatarilaisen Al-Saddin häviten heille maalein 1–2. Espérance joutui tappion myötä pelaamaan 5–6. sijoitusottelun meksikolaista Monterreyta vastaan. Joukkue hävisi myös kyseisenkin ottelun maalein 3–2 jääden turnauksessa sijalle kuusi.^[4]

• Tunisian-mestaruus (31): 1959, 1960, 1970, 1975, 1976, 1982, 1985, 1988, 1989, 1991, 1993, 1994, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2006, 2009, 2010, 2011, 2012, 2014, 2017, 2018, 2019, 2020, 2021
• Tunisian jalkapalloliiga: 1942
• Tunisian cup (15): 1939, 1957, 1964, 1987, 1979, 1980, 1986, 1989, 1991, 1997, 1999, 2006, 2007, 2008, 2011, 2016
• Tunisian Super Cup (3): 1960, 1993, 2001

Arabian Mestarien liiga

• Mestaruus (3): 1993, 2009, 2017
• Toinen sja (2): 1985, 1995

Afrikan Mestarien liiga

• Mestaruus (2): 1994, 2011
• Toinen sja (4): 1999, 2000, 2010, 2012

Afro-Aasian Club Championship

• Mestaruus (1): 1995

CAF Super Cup

• Mestaruus (1): 1995
• Toinen sja (2): 1999, 2012

Arabian Super Cup

• Mestaruus (1): 1996

CAF Cup

• Mestaruus (1): 1997

Afrikan Cup-voittajien cup

• Mestaruus (1): 1998
• Toinen sja (1): 1987

Pohjois-Afrikan Cup-voittajien cup

• Mestaruus (1): 2009

Maalivahdit 01 Moez Ben Chérifa 16 Wassim Karoui 23 Ali Jemal Puolustajat 05 Chamseddine Dhaouadi 12 Khalil Chemmam 13 Ali Machani 17 Sameh Derbali 24 Iheb Mbarki 26 Houcine Rabii 28 Mohamed Amine Nefzi 30 Mohamed Ali Yaakoubi

Keskikenttäpelaajat 04 Hocine Ragued 06 Mondher Guesmi 07 Bernard Bulbwa 08 Idriss Mhirsi 10 Elyès Jlassi 15 Fousseny Coulibaly 18 Saad Bguir 20 Chaker Rguiî 25 Ghailene Chaalali Hyökkääjät 11 Fakhreddine Ben Youssef 14 Haythem Jouini 19 Edem Rjaïbi 21 Samuel Emem Eduok 22 Saliou Guindo 29 Yassine Khenissi

1919–1923 : Mohamed Malki 1924–1925 : Chedly Zouiten 1925–1926 : Mohamed Zouaoui 1926–1930 : Mustapha Kaak 1930–1963 : Chedly Zouiten 1963–1968 : Mohamed Ben Smaïl

1968–1971 : Ali Zouaoui 1971–1981 : Hassen Belkhodja 1981–1984 : Naceur Knani 1984–1985 : Abdelhamid Achour 1985–1986 : Moncef Zouhir 1986–1987 : Mondher Znaïdi

1987–1989 : Hédi Jilani 1989–2004 : Slim Chiboub 2004–2007 : Aziz Zouhir 2007– : Hamdi Meddeb

• Virallinen kotisivu (ranskaksi)