Ernst Häyrén

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ernst Fredrik Häyrén (17. maaliskuuta 1878 Lempäälä – 20. marraskuuta 1957 Helsinki[1]) oli suomalainen kasvitieteilijä, joka sai professorin arvonimen 1942. Hän tutki erityisesti ranta- ja rannikkokasvillisuutta.[2][3][4]

Ernst Häyrénin vanhemmat olivat asemapäällikkö Wilhelm Häyrén ja Betty Charlotta Reuter. Hän pääsi ylioppilaaksi 1895 (Läroverket för gossar och flickor) ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1901 sekä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1915.[3][4]

Häyrén oli Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksella ylimääräisenä assistenttina 1904–1919 ja maantieteellisen laitoksen amanuenssina 1915–1922. Hän toimi sitten yliopiston kasvitieteen dosenttina vuodesta 1922 ja oli vuosina 1926–1945 kasvitieteen apulaisena sekä vt. kasvitieteen professorina. Häyrén oli opettajana myös oppikouluissa ja oli yliopiston maanviljelystaloudellisen osaston notaarina 1902–19O3 ja 1905–1919 sekä Suomen Tiedeseuran vesibiologisten tutkimusten kasvitieteellisenä assistenttina vuodesta 1920 ja Suomen Maantieteellisen Seuran sihteerinä 1900–1903 ja 1913–1920. Häyrén oli erikoistunut kasvimaantieteeseen ja hän tutki Suomen rannikoiden kasvimaantiedettä julkaisten tutkielmia tältä alalta. Hän teki tutkimusretkiä Tammisaaren saaristoon, Porin seudulle, Tornionjokilaaksoon, Lappiin ja Pohjois-Norjaan.[1][5][4]

Ernst Häyrén oli naimisissa 1903–1922 Maria (May) Albrechtin (k. 1922) kanssa vuodesta 1953 Sigrid Johanna Tikkasen kanssa.[3] Taidemaalari ja runoilija Ann-Marie Häyrén oli Ernst Häyrénin tytär.

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Björneborgstraktens vegetation och kärlväxtflora : anteckningar. Acta Societatis pro fauna et flora Fennica 32, 1. Societatis pro fauna et flora Fennica, Kuopio 1909
  • I det gamla Ekenäs : studier och anteckningar ; av Oskar Hultman, Ernst Häyrén och Emmy Hultman. Söderström, Hleisngfors 1910-1929
  • Über die Landvegetation und Flora der Meeresfelsen von Tvärminne : Ein Beitrag zur Erforschung der Bedeutung des Meers für die Landpflanzen, väitöskirja. Acta Societatis pro fauna et flora Fennica 39, 1. Societatis pro fauna et flora Fennica, Kuopio 1915
  • Studier över föroreningens inflytande på strändernas vegetation och flora i Helsingfors hamnområde : från Finska vetenskaps-societetens vattenbiologiska undersökning. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 80, 3. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 1921
  • Pummanginniemi i Petsamo såsom naturskyddsområde - Pummanginniemi in Petsamo als Naturschutzgebiet. Silva Fennica 3. Suomen metsätieteellinen seura, Helsinki 1927
  • Förorening och strandvegetation i Helsingfors hamnområde år 1932. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 84, 5. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 1933
  • Iakttagelser rörande förorening och strandvegetation i Helsingfors hamnområde år 1936. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 85, 6. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 1937
  • Carragen-alger i Petsamo och Nordnorge : från Finska vetenskaps-societetens vattenbiologiska undersökning. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 87, 2. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 1939
  • Kärlväxter såsom accidentella epifyter i Finland. Acta Societatis pro fauna et flora Fennica 63, 2. Societatis pro fauna et flora Fennica, Helsingfors 1942
  • Studier över saprob strandvegetation och flora i några kuststäder i Södra Finland. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 88, 5. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 1944
  • Studier över vattnets vegetation och flora i Stor-Pernåviken : från Finska vetenskapssocietetens vattenbiologiska undersökning. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 93, 5. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 1949
  • Föroreningen i Ånäsa i Oravais. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 93, 4. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 1949
  • Botaniska anteckningar från Nystads skärgård. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 93, 7. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 1950
  • Botaniska anteckningar från Raumo skärgård. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 93, 6. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 1950
  • Der Lebenszyklus von Saprolegnia dioica de Bary. Commentationes biologicae Tomus 15, 3. Societas scientiarum Fennica, Helsingfors 1954
  • Wasser- und Uferpflanzen aus dem Päijänne-Gebiet. Acta botanica Fennica 53. Societas pro fauna et flora Fennica, Helsingfors 1954

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Uppslagsverket.fi[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Facta2001, WSOY 1981, 6. osa, palsta 339.
  3. ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
  4. ↑ a b c 60-vuotias. Tri Ernst Häyrén, Helsingin Sanomat, 17.03.1938, nro 74, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  5. ↑ Tohtori E. Fr. Häyrén 50-vuotias. Helsingin Sanomat, 17.3.1928, nro 76, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.3.2018.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ernst_Häyrén&oldid=21801925”