Dion (Koile-Syyria)
| Dion | |
|---|---|
| Δῖον | |
| Sijainti | |
  Dion |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Syyria |
| Paikkakunta | Tell al-Ashari (?), Tafas, Dar'a |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Huippukausi | 200-luku jaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta | Rooman valtakunta |
| Alue | Koile-Syyria, Syyria |
Dion (m.kreik. Δῖον, Dīon, myös Δία, Dia; lat. Dium) oli antiikin aikainen kaupunki Koile-Syyriassa nykyisen Syyrian alueella. Se oli yksi Dekapoliin kaupungeista. Kaupungin sijaintipaikkaa ei tunneta täydellä varmuudella, mutta nykyisin sen sijaintipaikkana pidetään yleensä nimellä Tell al-Ashari (arab. تل الأشعري) tunnettua telliä eli rauniokumpua, josta on löydetty antiikin aikaisen kaupungin jäänteet.[1][2][3] Aiemmin Dion oletettiin usein samaksi kaupungiksi kuin Kapitolias (Beit Ras) sillä ajatuksella, että Kapitolias olisi ollut Dionin myöhemmän roomalaiskauden aikainen vaihe.[4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dion sijaitsi Damaskoksesta Dekapoliin alueelle ja Juudeaan johtaneella tiellä. Kaupunki on tutkimuksen historiassa sijoitettu useisiin eri paikkoihin, ja välillä sijainti on katsottu kokonaan tuntemattomaksi. Tästä johtuen kaupunkia ei ole merkitty esimerkiksi Barrington Atlas of the Greek and Roman World -teoksen karttoihin. Sijainti Tell al-Asharissa vastaa kuitenkin hyvin antiikin aikaisia kuvauksia. Lisäksi sitä ympäröivältä alueelta ei ole löydetty merkkejä siitä, että se olisi kuulunut millekään toiselle Dekapoliin kaupungeista.[1]
Dionin oletetun kukkulan eli Tell al-Asharin pituus on noin 400 metriä, leveys noin 250 metriä ja korkeus ympäröivään tasankoon nähden noin 30 metriä. Kaupungin akropoliina toimi kukkulan korkein kohta sen pohjoispäässä. Kukkulan länsipuolella oli suuri rotko Wadi al-Ehrer, jonka pohjalla virtasi joki.[1] Stefanos Byzantionlaisen mukaan seudun vesi oli epäterveellistä.[1]
Tell al-Asharin rauniokumpu sijaitsee nykyisen Syyrian eteläosissa Dar'an maakunnassa lähellä nykyistä Alashaaryn kylää, noin viisi kilometriä pohjoiseen Mzeribistä, viisi kilometriä länteen Tafasista ja noin 15 kilometriä luoteeseen Daraasta.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tell al-Asharin kukkulalla on ollut asutusta viimeistään keskisellä pronssikaudella. Tämän muinaisaikaisen asutuksen nimeä ei tunneta.[1] Myöhempi Dion oli taustaltaan hellenistinen kaupunki, ja se perustettiin oletettavasti Aleksanteri Suuren sotaretken jälkeen, jolloin alueelle asettui entisiä makedonialaisia sotilaita. Dionilaiset esittivät perustajakseen Aleksanterin itse,[5] mutta todennäköisemmin perustaminen tapahtui ehkä Perdikkaan tai Antigonoksen aikana.[1] Stefanos Byzantionlaisen mukaan kaupunki sai nimensä Makedonian Dionista.[5]
Josephus mainitsee Dionin viidesti. Aleksanteri Jannaios valtasi kaupungin ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Herodes Suuri voitti nabatealaiset taistelussa Dionin lähellä vuonna 31 eaa. Roomalaiset antoivat ilmeisesti Dionin monien muiden kaupunkien ohella Herodeksen valtaan tämän eläessä. Muutoin se kuului aluksi Syrian provinssiin. Arabian provinssin perustamisen vuonna 106 jaa. jälkeen Dion siirrettiin siihen.[1]
Dion ei vaikuta koskaan nousseen erityisen merkittäväksi Dekapoliin kaupunkien joukossa. Kaupungin kukoistuskautta vaikuttaa olleen 200-luvun jaa. alku, jolloin se löi lyhyen aikaa omaa rahaa. Bysanttilaisen ajan lähteissä kaupunki esiintyy nimimuodossa Dia. Damaskioksen Isidoroksen elämässä mainitaan kaupungin olleen autiona 400-luvun lopulla tai 500-luvun alussa.[1]
Kukkulalla on ollut asutusta vielä nykyaikanakin 1950-luvulle saakka. Sen antiikin aikaisten rakennusten kiviä on käytetty rakennusmateriaaleina sekä koristeosina seudun rakennuksissa, ja erityisen paljon tämä näkyy Tafasissa ja Mzeribissä. Tämä on aiemmin jopa johtanut teoriaan, että varsinainen Dionin kaupunkikeskus olisi sijainnut Tafasin paikalla. Sieltä ei ole kuitenkaan löydetty mitään antiikin aikaisia jäänteitä, jotka olisivat alkuperäisellä paikallaan.[1]
Tell al-Asharin kukkulalla on suoritettu suhteellisen vähän kaivauksia, ja ne ovat keskittyneet kukkulan pohjoisosaan ja myöhäisempiin vaiheisiin eli roomalaisaikaan.[1]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tell al-Asharista on tehty löytöjä pronssikaudelta roomalaiselle kaudelle. Varhaisimmat rakennusjäänteet ovat kaupunginmuurit keskiseltä pronssikaudelta. Muuria on näkyvissä kukkulan koillis-, itä- ja eteläsivulla. Muilla sivuilla rotko muodosti luonnonlinnoituksen, eikä muuria ilmeisesti ollut. Muuriin kuuluu torneja ja portti. Kukkulalla on muureja myös myöhemmältä ajalta.[1][6]
Merkittävin roomalaisen ajan löytö ovat roomalaisen teatterin katsomon jäänteet. Teatteri oli suhteellisen pieni, ja sen katsomon halkaisija oli noin 20 metriä. Löytöihin lukeutuu myös muun muassa pylväiden osia ja joonialaisia kapiteeleja. Hautausmaita on löydetty kaupungin koillispuolelta.[1] Esinelöytöihin lukeutuu muun muassa reliefejä, piirtokirjoituksia, sarkofageja ja keramiikan osia sekä rahoja, joissa esiintyy Dionin nimi. Erityisesti tätä on käytetty Tell al-Asharin sopivan sijainnin ohella todisteena sille oletukselle, että kyseinen kaupunki olisi ollut juuri Dion.[1]
Noin 2,5 kilometriä kaupungista koilliseen sijaitsi Wadi al-Ehrerin ylittävä yhdeksänkaarinen roomalainen silta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Kropp, Andreas & Mohammad, Qasim: Dion of the Decapolis. Tell al-Ash'arī in southern Syria in the light of ancient documents and recent discoveries. Levant. The Journal of the Council for British Research in the Levant, 2006, 38. vsk, s. 125–144. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kaizer, Ted: The Variety of Local Religious Life in the Near East: In the Hellenistic and Roman Periods, s. 5, alaviite 12. (Religions in the Graeco-Roman World) BRILL, 2008. ISBN 904743353X Teoksen verkkoversio.
- ↑ Butcher, Kevin: Roman Syria and the Near East. (J. Paul Getty Museum) Getty Publications, 2003. ISBN 0892367156 Teoksen verkkoversio.
- ↑ The Decapolis Atlas Tours. Arkistoitu 6.5.2019. Viitattu 6.5.2019.
- ↑ a b Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Δίον.
- ↑ Dion Qanat Fir'aun. Viitattu 6.5.2019.