Chris Pronger

Chris Pronger
Henkilötiedot
Syntynyt	10. lokakuuta 1974 (ikä 50) Dryden, Ontario, Kanada
Kansalaisuus	Kanada
Jääkiekkoilija
Lempinimi	Prongs
Pelipaikka	puolustaja
Maila	vasen
Pituus	198 cm
Paino	100 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura	1993–2012
Aik. seurat	Hartford Whalers St. Louis Blues Edmonton Oilers Anaheim Ducks Philadelphia Flyers
NHL-varaus	2. varaus, 1993 Hartford Whalers
Hockey Hall of Fame
2015
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Stanley Cup
	Anaheim Ducks	2007

Christopher Robert ”Chris” Pronger (s. 10. lokakuuta 1974 Dryden, Ontario) on kanadansuomalainen uransa lopettanut jääkiekkoilija, pelipaikaltaan puolustaja. Pronger pelasi NHL-urallaan yhteensä 1 167 runkosarjaottelua, ja hän sai kauden 1999–2000 jälkeen sekä arvokkaimman pelaajan palkinnon Hart Memorial Trophyn että parhaan puolustajan palkinnon James Norris Memorial Trophyn. Pronger oli voittamassa Stanley Cupia kaudella 2006–2007. Hän on myös jääkiekon maailmanmestari ja kaksinkertainen olympiavoittaja. Pronger valittiin Hockey Hall of Fameen vuonna 2015. Helmikuussa 2020 St. Louis Blues ilmoitti jäädyttävänsä Prongerin pelinumeron 44.^[1]

Hän on eniten NHL:ssä laukonut suomalaistaustainen puolustaja 2 610 laukauksellaan ja eniten voittomaaleja tehnyt suomalaistaustainen puolustaja 31 voittomaalillaan.^[2][3] Kaikkien puolustajien osalta hän on näissä tilastoissa 29. ja jaetulla 37. sijalla.^[2][3] Lisäksi hän on tehnyt enemmän ylivoimapisteitä kuin kukaan muu suomalaistaustainen puolustaja, 374.^[4] Puolustajien ylivoimapistetilastossa hän on 17:s.^[4] Sama koskee myös suomalaistaustaisten puolustajien tehotilaston lukemaa +183, jolla hän on kaikkien puolustajien joukossa 36. sijalla.^[5]

Ennen ammattilaisuraansa Pronger edusti kaksi kautta, vuodet 1991–1993, OHL-juniorisarjan Peterborough Petesiä. Vuonna 1992 hänet nimettiin OHL:n tulokkaiden tähdistökentälliseen. Vuonna 1993 hänelle myönnettiin Canadian Hockey Leaguen vuoden puolustajan palkinto ja hänet nimettiin sekä Canadian Hockey Leaguen että OHL:n ensimmäiseen tähdistökentälliseen. Vuonna 1993 hän oli mukana voittamassa OHL:n mestaruutta, J. Ross Robertson Cupia, ja pelasi myös Memorial Cupin loppuottelussa.^[6]

Hartford Whalers varasi Prongerin toisella vuorolla vuoden 1993 NHL:n varaustilaisuuden ensimmäisellä kierroksella. Hän aloitti NHL-uransa saman vuoden syksyllä. Hän pelasi tulokaskaudellaan, kaudella 1993–1994, 81 ottelua ja teki 30 tehopistettä. Kauden päätteeksi hänet valittiin NHL:n tulokkaiden tähdistökentälliseen.^[6] Peliotteidensa ohella Pronger oli ammattilaisuransa alkupuolella esillä myös kentän ulkopuolisten asioiden vuoksi. Hän muun muassa joutui kahdesti pidätetyksi, rattijuopumuksesta ja osallisuudesta kapakkatappeluun.^[7] Hartford myi Prongerin 27. heinäkuuta 1995 St. Louis Bluesiin, josta seura sai vaihdossa Brendan Shanahanin.^[6]

Prongerin aloittaessa St. Louisissa seuran päävalmentaja oli vaativasta valmennustyylistään tunnettu Mike Keenan. Hänen valmennuksessaan Pronger, jolla oli ollut aiemmin ongelmia muun muassa kuntonsa kanssa, alkoi kehittyä pelaajana.^[7][8] Kolmannella kaudellaan St. Louisissa, kaudella 1997–1998, 23-vuotiaana, Pronger saavutti NHL:n plus/miinus-tilastossa NHL:n parhaan lukeman +47, ja hän voitti Bud Ice Plus/Minus Awardin. Hänet nimettiin kauden jälkeen liigan toiseen tähdistökentälliseen.^[6]

Prongerin arvostus pelaajana nousi vuosien myötä. Vuonna 1999 hän pelasi ensimmäistä kertaa urallaan NHL:n tähdistöottelussa (kaikkiaan hän on pelannut tähdistöottelussa viidesti) ja seuraavalla kaudella, 1999–2000, hän teki ennätyspisteensä, 62 tehopistettä, 14 maalia ja 48 syöttöpistettä. Samalla kaudella Pronger voitti toisen kerran urallaan NHL:n plus/miinus-tilaston, lukemalla +52, ja kauden päätteeksi hänelle myönnettiin sekä NHL:n parhaan puolustajan palkinto, James Norris Memorial Trophy, että liigan arvokkaimman pelaajan palkinto, Hart Memorial Trophy. Hänet nimettiin myös NHL:n ensimmäiseen tähdistökentälliseen.^[6]

Kaudella 2000–2001 Pronger pelasi 51 runkosarjaottelua, koska hän oli loukkaantunut yli 30 ottelun ajan. Tästä huolimatta hän teki 47 tehopistettä. 2002–2003 Pronger kärsi rannevammasta ja pelasi vain viidessä runkosarjaottelussa. 2003–2004 hän pystyi jälleen pelaamaan, ja pelasikin hyvän kauden; hän teki 54 tehopistettä 80:ssä runkosarjaottelussa ja kauden jälkeen hänet nimettiin NHL:n toiseen tähdistökentälliseen.^[6] Pronger edusti St. Louisia yhdeksän kautta, vuodesta 1995 vuoteen 2005. Hän on joukkueen historian toiseksi eniten pisteitä tehnyt puolustaja Al MacInnisin jälkeen ja kaikkiaan kymmenenneksi eniten pisteitä tehnyt pelaaja. Hän pelasi joukkueessa yhteensä 598 runkosarjaottelua, joissa hän teki 356 tehopistettä, 84 maalia ja 272 syöttöpistettä, ja 85 pudotuspeliottelua, joissa hän teki 51 tehopistettä.^[9][10] Pronger oli vuosina 1997–2003 St. Louisin kapteeni.^[11]

St. Louis myi Prongerin NHL:n työsulun päätyttyä elokuussa 2005 Edmonton Oilersiin, josta seura sai vaihdossa Eric Brewerin, Jeff Woywitkan ja Doug Lynchin. Pronger teki Edmontonin kanssa viisivuotisen pelaajasopimuksen, mutta lopulta hän edusti joukkuetta vain yhden kauden. Hän oli runkosarjakaudella 2005–2006 Edmontonin eniten pisteitä tehnyt puolustaja (kaikkiaan viidenneksi eniten pisteitä tehnyt pelaaja) ja pudotuspeleissä hän oli joukkueensa paras pistemies 21 tehopisteellä.^[6][12] Edmonton eteni vuonna 2006 Stanley Cupin loppuotteluihin, mutta hävisi loppuottelusarjan Carolina Hurricanesia vastaan otteluvoitoin 3–4.^[13]

Muutama viikko loppuottelusarjan päättymisen jälkeen Pronger pyysi siirtoa pois Edmontonista. Edmonton myi hänet heinäkuussa 2006 Anaheim Ducksiin, josta seura sai vaihdossa Joffrey Lupulin, Ladislav Šmídin sekä kolme varausvuoroa. Anaheim voitti vuonna 2007 Stanley Cupin. NHL:n mestaruus oli sekä Anaheimin että Prongerin ensimmäinen.^[6] Pronger pelasi Anaheimissa kolme kautta, vuoteen 2009, ja toimi kaudella 2007–2008 joukkueen kapteenina. Anaheim myi Prongerin ja Ryan Dinglen kesäkuussa 2009 Philadelphia Flyersiin, josta seura sai vaihdossa Joffrey Lupulin, Luca Sbisan ja kolme varausvuoroa.^[14][15]

Mitalit
Chris Pronger Vancouverin olympialaisissa vuonna 2010.
Maa:  Kanada
Miesten jääkiekko
Olympialaiset
Kultaa	Salt Lake City 2002	jääkiekko
Kultaa	Vancouver 2010	jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa	Suomi 1997	jääkiekko
U20 MM-kilpailut
Kultaa	Ruotsi 1993	jääkiekko

Philadelphia eteni kaudella 2009–2010 Stanley Cup -finaaleihin, mutta hävisi ottelusarjan Chicago Blackhawksille.^[16] Pronger teki tuon vuoden pudotuspeleissä 18 tehopistettä 23 ottelussa, eniten kaikista puolustajista, ja sai jääaikaa keskimäärin yli 29 minuuttia ottelua kohden, eniten kaikista pelaajista.^[17][18] Kaudella 2010–2011 Pronger pelasi runkosarjassa vain 50 peliä loukkaantumisten vuoksi.^[19]

Kausi 2011–2012 jäi Prongerin uran viimeiseksi. Mih’ail Hrabouskin maila osui pelitilanteessa hänen silmäänsä 24. lokakuuta 2011 pelatussa ottelussa Toronto Maple Leafsiä vastaan, eikä Pronger pelannut yhtään ottelua sen jälkeen. Silmävamman lisäksi hän sai tilanteessa aivotärähdyksen, jonka jälkioireista hän on kärsinyt pitkään. Philadelphia Flyersin silloinen toimitusjohtaja Paul Holmgren myönsi syksyllä 2013 The Hockey Newsin haastattelussa, ettei Pronger tulisi enää pelaamaan NHL:ssä. Palkkakattosyistä Pronger itse ei kuitenkaan ilmoittanut virallisesti pelaajauransa päättyneen, vaan pysyi asetettuna pitkäaikaisloukkaantuneiden listalle.^[20][21][22] Prongerilla oli lopulta kauden 2016–2017 loppuun asti voimassa ollut pelaajasopimus NHL:ssä.

Syksyllä 2014 Pronger alkoi työskennellä NHL:n pelaajien turvallisuuden parantamiseen tähtäävällä osastolla.^[22] Kesäkuussa 2015 Arizona Coyotes hankki Prongerin pelaajasopimuksen osana kauppaa, jossa Arizonaan siirtyi lisäksi puolustaja Nicklas Grossmann ja jossa Philadelphiaan siirtyi hyökkääjä Sam Gagner. Coyotes hankki Prongerin sopimuksen avuksi palkkalattian ylittämiseen.^[23]

Kesällä 2015 Pronger kutsuttiin Hockey Hall of Famen jäseneksi.^[24]

Pronger on edustanut Kanadaa neljissä talviolympialaisissa, Naganossa 1998, Salt Lake Cityssä 2002, Torinossa 2006 ja Vancouverissa 2010. Kanada voitti olympiakultaa vuosina 2002 ja 2010. Lisäksi hän on edustanut Kanadaa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 1997 ja jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 1993. Kanada voitti kultaa molemmissa turnauksissa. Pronger on voittanut urallaan maailmanmestaruuden, Stanley Cupin ja olympiakullan, joten hän kuuluu niin sanottuun kolmen kullan klubiin.^[6][25]

Prongerin isoveli Sean on myös entinen NHL-jääkiekkoilija.^[26] Kanadassa varttuneiden Prongereiden äiti Eila on kotoisin Porista, mutta muutti jo kaksivuotiaana Pohjois-Amerikkaan.^[27] Äiti Eila ei opettanut Chris Prongerille suomea, jota Pronger puhuu omien sanojensa mukaan "järkyttävän huonosti".^[27] Chris Pronger on naimisissa ja hänellä on vaimonsa Laurenin kanssa kaksi poikaa ja yksi tytär.^[28] Joulukuussa 2024 Pronger kävi perheensä kanssa Suomessa tutustumassa suomalaisiin juuriinsa.^[29]

				Runkosarja						Pudotuspelit						Palkinnot							Arvokisat
Kausi	Joukkue	Liiga		O	M	S	Pist.	RM		O	M	S	Pist.	RM									Turnaus	O	M	S	Pist.	RM
1991–1992	Peterborough Petes	OHL		63	17	45	62	90		10	1	8	9	28
1992–1993	Peterborough Petes	OHL		61	15	62	77	108		21	15	25	40	51									JMM	7	1	3	4	6
1992–1993	Peterborough Petes	M-Cup		5	1	5	6	8
1993–1994	Hartford Whalers	NHL		81	5	25	30	113		–	–	–	–	–
1994–1995	Hartford Whalers	NHL		43	5	9	14	54		–	–	–	–	–
1995–1996	St. Louis Blues	NHL		78	7	18	25	110		13	1	5	6	16
1996–1997	St. Louis Blues	NHL		79	11	24	35	143		6	1	1	2	22									MM	9	0	2	2	12
1997–1998	St. Louis Blues	NHL		81	9	27	36	180		10	1	9	10	26									OK	6	0	0	0	4
1998–1999	St. Louis Blues	NHL		67	13	33	46	113		13	1	4	5	28
1999–2000	St. Louis Blues	NHL		79	14	48	62	92		7	3	4	7	32
2000–2001	St. Louis Blues	NHL		51	8	39	47	75		15	1	7	8	32
2001–2002	St. Louis Blues	NHL		78	7	40	47	120		9	1	7	8	24									OK	6	0	1	1	2
2002–2003	St. Louis Blues	NHL		5	1	3	4	10		7	1	3	4	14
2003–2004	St. Louis Blues	NHL		80	14	40	54	88		5	0	1	1	16
2004–2005	ei pelannut (työsulku)
2005–2006	Edmonton Oilers	NHL		80	12	44	56	74		24	5	16	21	26									OK	6	1	2	3	16
2006–2007	Anaheim Ducks	NHL		66	13	46	59	69		19	3	12	15	26
2007–2008	Anaheim Ducks	NHL		72	12	31	43	128		6	2	3	5	12
2008–2009	Anaheim Ducks	NHL		82	11	37	48	88		13	2	8	10	12
2009–2010	Philadelphia Flyers	NHL		82	10	45	55	79		23	4	14	18	36									OK	7	0	5	5	2
2010–2011	Philadelphia Flyers	NHL		50	4	21	25	44		3	0	1	1	4
2011–2012	Philadelphia Flyers	NHL		13	1	11	12	10		–	–	–	–	–
2012–2013	ei pelannut loukkaantunut
2013–2014	ei pelannut loukkaantunut
NHL yhteensä				1167	157	541	698	1590		173	26	95	121	326

• Chris Pronger The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
• Chris Pronger Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)