Bretoni
| Bretoni | |
|---|---|
 Bretonin kielten puhujien osuus Bretagnessa alueittain vuonna 2018. |
|
| Oma nimi | Brezhoneg |
| Tiedot | |
| Alue |
 Bretagne Ranska Yhdysvallat |
| Virallinen kieli | ei |
| Puhujia | 530 000–1 200 000 [1] |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | kelttiläiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | br |
| ISO 639-2 | bre |
| ISO 639-3 | bre |
Bretoni on kelttiläinen kieli, jota puhutaan Bretagnessa, Luoteis-Ranskassa bretonien keskuudessa. Bretoni ei kuitenkaan ole mannerkelttiläinen kieli (jota Ranskassa muinoin puhuttiin ja joka on jo ammoin hävinnyt), vaan sen ensimmäiset puhujat olivat noin 400-luvulla Britanniasta siirtyneitä kelttiläisiä brittejä, minkä vuoksi kieli muistuttaa kymriä ja kornia. Kieltä puhutaan Bretagnen lisäksi Yhdysvalloissa.[1] Toinen Bretagnen alueellisista kielistä on romaaninen kieli gallo.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bretoni periytyy Englannin länsiosissa puhutuista kelttiläisistä kielistä. Bretonin kielen puhujat saapuivat Britanniasta Rooman vallan luhistuttua siellä ja saksien valloitettua nykyisen Englannin alueen. Bretonin lähin sukulainen onkin Bretagnen pohjoispuolella Cornwallissa puhuttu korni.[2] Kielen historian aikana bretoniksi ei kirjoitettu moniakaan tekstejä, sillä Bretagnen hallitsijat ovat käyttäneet kielenään aina jotain muuta kieltä. Bretagne kuului Bretagnen herttuakuntaan 1400-luvulle saakka jolloin se liitettiin Ranskaan. Ranskan hallitsijat eivät juurikaan välittäneet kielestä, mutta Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen alettiin suosia ranskaa vähemmistökielien sijaan, sillä vähemmistökieliä pidettiin uhkana Ranskan yhtenäisyydelle. 1800–1900- luvuilla koulutusjärjestelmässä tehtiin muutoksia, joilla tähdättiin bretonin kielen hävittämiseen[3].
Äännerakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bretonin äännerakenne on seuraavanlainen:
| etu | taka | |||
|---|---|---|---|---|
| lavea | pyöreä | lavea | pyöreä | |
| suppea | i ⟨i⟩ | y ⟨u⟩ | u ⟨ou⟩ | |
| puolisuppea | e ⟨e⟩ | ø ⟨eu⟩ | o ⟨o⟩ | |
| puoliväljä | ɛ ⟨e⟩ | œ ⟨eu⟩ | ɔ ⟨o⟩ | |
| lavea | a ⟨a⟩ | ɑ ⟨a⟩ | ||
Diftongeja ovat /ai ei/.
Vokaali voi olla painollisessa tavussa lyhyt tai pitkä. Vokaalin pituutta ei oikeinkirjoituksessa merkitä. Vokaali voi olla myös nasaalinen,[4] mitä merkitään oikeinkirjoituksessa vokaalia seuraavalla ñ-kirjaimella, joskus myös n-kirjaimella tai tildellä vokaalin päällä.
| Labiaalit | Dentaalit | Alveolaarit | Postalveolaarit | Palataalit | Velaarit | Uvulaarit | Glottaalit | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| tavalliset | labiaaliset | tavalliset | labiaaliset | ||||||||
| Nasaalit | m ⟨m⟩ | n ⟨n⟩ | ɲ ⟨gn⟩ | ||||||||
| Klusiilit | soinnilliset | b ⟨b⟩ | d ⟨d⟩ | g ⟨g⟩ | gʷ ⟨gw⟩, ⟨gou⟩ | ||||||
| soinnittomat | p ⟨p⟩ | t ⟨t⟩ | k ⟨k⟩ | kʷ ⟨kw⟩, ⟨kou⟩ | |||||||
| Frikatiivit | soinnilliset | v ⟨v⟩ | (ð ⟨z⟩, ⟨d⟩) | z ⟨z⟩, ⟨zh⟩ | ʒ ⟨j⟩ | ɣ ⟨c'h⟩ | |||||
| soinnittomat | f ⟨f⟩ | s ⟨s⟩ | ʃ ⟨ch⟩ | x ⟨c'h⟩ | h ⟨h⟩, ⟨zh⟩ | ||||||
| Tremulantit | r ⟨r⟩ | ʁ ⟨r⟩ | |||||||||
| Approksimantit | keskiset | ɹ ⟨r⟩ | j ⟨y⟩ | ɥ ⟨u⟩ | w ⟨w⟩ | ||||||
| lateraaliset | l ⟨y⟩ | ʎ ⟨lh⟩ | |||||||||
Kirjaimen ⟨r⟩ ääntämys vaihtelee: ranskalaisvaikutteisessa yleiskielessä ja Ala-Bretagnessa se on yleisesti [ʁ], kun taas [r] on yleisempi Léonissa ja Vannesin ympäristössä.
Nykypäivä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bretoni ei ole virallinen kieli Ranskassa. Ranskan perustuslaissa annetaan kuitenkin tunnustus alueellisille vähemmistökielille, vaikkakaan se ei takaa minkäänlaista rahoitusta tai muuta tukea kielten kehittämiselle. Bretonia ei käytetä kovin laajasti alueellisessa hallinnossakaan. Muutamia kaksikielisiä tienviittoja käytetään. Ranskassa on laitonta pitää esillä mainosta jossa teksti ei lue myös ranskaksi, mikä vähentää vähemmistökielten käyttöä. Vuonna 2008 12 333 opiskelijaa, eli noin 1,4 % kaikista Bretagnen alueen opiskelijoista, kävi bretoninkielistä koulua. Lisäksi noin 4000 aikuista käy erilaisia bretonin kielen kursseja.[5] Kielen puhujien määrä on kuitenkin laskenut noin 10 000 henkilöllä vuosittain.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bretonia puhutaan pääasiassa Länsi-Bretagnessa, mutta myös muualla Bretagnessa ja bretagnelaisten siirtolaisten keskuudessa ympäri maailmaa. Bretonilla on neljä murretta: leoneg, tregerieg, kerneveg ja gwenedeg. Viides murre hävisi Pays de la Loiren alueelta 1900-luvulla. Murteiden maantieteellinen erottelu on vaikeaa, sillä ääntämisessä voi olla eroja jopa saman kylän sisällä. Nykyisin valtaosa bretonin puhujista asuu Bretagnen länsiosassa. Näin on ollut historiallisestikin, perinteisesti ranska on ollut alueen lounaisosien, ja gallo koillis- sekä kaakkoisosien kieli. Nykyisin ranska on vallannut aluetta sekä bretonin että gallon historiallisilla puhuma-alueilla.
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]»Dieub ha par en o dellezegezh hag o gwirioù eo ganet an holl dud. Poell ha skiant zo dezho ha dleout a reont bevañ an eil gant egile en ur spered a genvreudeuriezh. »
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b ethnologue.com: Breton
- ↑ Matkaopas historiaan: Englanti Christopher Daniell, (2004), ISBN 9515791146
- ↑ Breton – An Endangered Language of Europe
- ↑ Hemon, Roparz; Everson, Michael: Breton Grammar. Evertype/Al Liamm, 2007. ISBN 978-1-904808-11-4 (englanniksi)
- ↑ Office de la langue bretonne (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset |
|---|
