Boikot
| Boikot | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||
| Kielet | ukraina | ||||||
Boikot ovat etninen ryhmä Karpaattien pohjois- ja etelärinteillä Ukrainassa ja Puolassa. Nykyisin he mieltävät itsensä usein osaksi ukrainalaisia.[1]
Asuinalue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Boikojen perinteinen asuinalue käsitti nykyisessä Ukrainassa Ivano-Frankivskin alueella osan Sambirin piiristä (kesään 2020 saakka Dolynan piirin ja Rohatynin piirin eteläosan), sekä Lvivin alueella osan Sambirin piiristä ja Stryin piiristä (aiemmista piireistä osin Staryi Sambirin piiristä, eteläisen Stryin piirin, sekä Skolen ja Turkan piirit). Taka-Karpatian alueella heitä asuu noin 70 kylässä nykisten Mukatševon ja H’ustin piirien alueella (ennen kesää 2020 Volovetsin piirissä, Mižhirjan piirin luoteisosassa ja Velykyi Bereznyin piirin pohjoisosassa). Puolassa alue käsittää maan kaakkoisnurkan Sanjoen ja sen sivujoki Solinkan laaksoilla. Suuri osa alueesta on Karpaattien pohjoispuolella. Taka-Karpatian kylät ovat niiden etelärinteillä.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Boikojen nimen merkitystä ei tunneta varmuudella. Karpaattien pohjoisrinteillä historiallisen Galitsian alueella asuneet boikot omaksuivat ukrainalaisen kansallisidentiteetin 1900-luvun alkupuolella. Osa alkoi kutsua itseään yksinkertaisemmin "ylämaalaiseksi" (verh’ovyntsi). Etelärinteillä he mielsivät itsensä ruteeneiksi aina Neuvostoliiton kauden alkuun vuoteen 1945 saakka. Tätä ennen myös termiä boiko saatettiin pitää etelässä jopa loukkaavana. Monet Puolassa asuneista boikoista siirrettiin Neuvostoliiton hallitsemaan Ukrainaan vuosien 1945 ja 1946 väillä. Vanhoihin boikokyliin asettui puolalaisia. Ukrainan boikoalueilla heitä muutti puolestaan Ukrainan muihin osiin ja maaseudulta kaupunkeihin. Maatalouden kollektivisointi hävitti boikojen perinteistä kulttuuria.[2]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Boikojen perinteisiä elinkeinoja olivat maanviljely ja kotieläinten kasvatus vuorialueilla. Perinteine yhteiskuntajärjestelmä oli patriarkaalinen ja tapakulttuuriin liittyi monia pakanallisuudesta juontuvia riittejä.[2]
Kansallispuisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan Karpaattien keskivaiheella sijainneesta historiallis-etnografisesta boikojen asuinseudusta on käytetty nimitystä Boikivštšyna ("boikojen maa").[3][1] Tämän mukaan on nimetty esimerkiksi Lvivin alueen Sambirin piirin eteläosassa sijaitseva, vuonna 2019 perustettu Boikivštšynan kansallispuisto.[4][5][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Н. В. Карповець: Boiky (Бойки) 2004. Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. Viitattu 17.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Paul Robert Magocsi ja Ivan Pop: Encyclopedia of Rusyn history and culture, s. 43-44. (uudistettu painos) University of Toronto Press, 2005. ISBN 0-8020-3566-3 (englanniksi)
- ↑ Я. К. Радевич-Винницький: Boikivštšyna (Бойківщина) 2004, päivitetty 2023-01-01. Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. Viitattu 17.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Natsionalnyi pryrodnyi park Boikivštšyna (Національний природний парк «Бойківщина») Boikivštšynan kansallispuisto, boikivshchyna-park.in.ua. Viitattu 17.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Natsionalnyi pryrodnyi park Boikivštšyna (Національний природний парк «Бойківщина») wownature.in.ua. Viitattu 17.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Natsionalni pryrodni parky (Ukrainan kansallispuistojen sijaintikartta ja luettelo; valitse vasemmalta alasvetovalikosta "Національні природні парки") Pryrodno-zapovidnyi fond, pzf.land.kiev.ua. Viitattu 17.11.2023. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Boikot Wikimedia Commonsissa