Björn Afzelius

Björn Svante Afzelius (27. tammikuuta 1947 – 16. helmikuuta 1999 Göteborg, Ruotsi) oli ruotsalainen laulaja-lauluntekijä, sanoittaja ja kirjailija, joka nousi tunnettuuteen vasemmistolaisen progg-laululiikkeen myötä 1960-luvun lopulla.

Afzelius aloitti muusikonuransa Mikael Wiehen kanssa Hoola Bandoola Bandissa ja jatkoi 1970-luvun lopulla sooloartistina. Uran alku ei ollut helppo, koska kriitikot pitivät häntä kansanomaisena ja naiivina verrattuna akateemiseen Wieheen. Afzelius käänsi tämän kuitenkin voitokseen ja alkoi saada suurta kansansuosiota country rock -tyylisellä musiikillaan, jolla kuitenkin oli usein vahva vasemmistolainen sanoma. Hänen poliittisia laulujaan alkoivat esittää jopa ruotsalaiset dansbandit tanssipaikoilla. Hän sai suurta suosiota myös Tanskassa ja Norjassa.^[1]

Björn Afzelius oli poliittisesti aktiivinen myös yksityiselämässään ja tuki muun muassa vapautusliikkeitä Nicaraguassa ja muissa kolmannen maailman maissa.^[2] Afzeliuksen perustama säätiö Björn Afzelius International Culture Foundation tukee muun muassa tanskalaisten muusikoiden perustamaa Freemuse-sananvapauspalkintoa.^[3]

Vuonna 1993 Afzelius julkaisi omakohtaisiin kokemuksiin perustuvan romaanin En gång i Havanna, jossa ruotsalaismuusikko saapuu Kuubaan ja törmää paikalliseen kulttuuriin.

Afzelius kuoli 52-vuotiaana keuhkosyöpään göteborgilaisessa sairaalassa helmikuussa 1999. Hänet on haudattu Göteborgiin.

Vuonna 2003 murhatun ruotsalaisministeri Anna Lindhin hautajaisissa esitettiin Afzeliuksen laulu ”Sång till friheten”.^[1]

Vuonna 2009 Afzeliuksen albumi För kung och fosterland (1976) pääsi mukaan kirjaan Tusen svenska klassiker, johon koottiin tuhat Ruotsissa julkaistujen kirjojen, elokuvien, äänilevyjen ja tv-ohjelmien klassikkoa.^[4] Vuonna 2014 tuli ensi-iltaan Magnus Gerttenin ja Stefan Bergin ohjaama dokumentti Afzeliuksen elämästä nimellä Tusen bitar.^[1] Yle Fem esitti sen toukokuussa 2016 suomenkielisellä nimellä Tuhansina palasina.

Suomessa Björn Afzelius ei koskaan noussut erityisempään suosioon. Vuonna 2005 turkulainen näyttelijä-laulaja Dick Holmström kokosi lauluillan Toista ei voi omistaa Björn Afzeliuksen ja Mikael Wiehen suomennetuista lauluista. Sitä esitettiin ravintola Linnankatu 3:ssa.^[5]

• ”Doktor hjälplös” (1976)
• ”Fröken Julie” (1976)
• ”Balladen om K.” (1979)
• ”En kungens man” (1982)
• ”Medan bomberna faller” (1982)
• ”Sång till friheten” (1982)
• ”Till min kära” (1982)
• ”Hiroshima” (1984)
• ”Ikaros” (1984)
• ”Isabelle” (1984)
• ”Dockhemmet” (1985)
• ”Svarta gänget” (1985)
• ”Odysseus” (1987)
• ”Rebecca” (1988)
• ”Under Sions kalla stjärna” (1988)
• ”Tusen bitar” (1990)
• ”Du” (1994
• ”Född fri” (1997)
• ”Farväl till släkt och vänner” (1999)

• Hoola Bandoola Export (1971)
• Garanterat Individuell (1971)
• Vem kan man lita på? (1972)
• På väg (1973)
• Stoppa matchen (1975)
• Fri information (1975)
• Ingenting förändras av sig själv - 5 cd box (1996)
• För dom som kommer sen (live, 1999)

• 1974 – Vem är det som är rädd?
• 1976 – För kung och fosterland
• 1978 – Johnny boy
• 1979 – Bakom kulisserna
• 1979 – Another Tale To Tell
• 1984 – Afzelius; sång & gitarr (live)
• 1987 – Riddarna kring runda bordet
• 1988 – Don Quixote
• 1988 – En man, en röst, en gitarr (live)
• 1990 – Tusen bitar
• 1991 – Nidaros (live)
• 1992 – Afzelius, Bygren, Råstam (live)
• 1994 – Nära dej
• 1997 – Tankar vid 50
• 1999 – Elsinore

• Virallinen Björn Afzelius -sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Björn Afzelius