Bilhorod-Dnistrovskyi
Bilhorod-Dnistrovskyi (Білгород-Дністровський) |
|
---|---|
Bilhorod-Dnistrovskyita, etualalla Akkermanin linnoitus. |
|
vaakuna |
|
Odessan alue Ukrainassa. Alla kaupungin sijainti alueella |
|
Bilhorod-Dnistrovskyi |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Odessan alue |
Piiri | Bilhorod-Dnistrovskyin piiri |
Historiallinen alue | Bessarabia, Budžak |
Hallinto | |
– Pormestari | Mykola Datsenko |
Pinta-ala ([1]) | |
– Kokonaispinta-ala | 19,5 km² |
Väkiluku (2021) | 48 197 |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Bilhorod-Dnistrovskyi (ukr. Білгород-Дністровський, ven. Бе́лгород-Днестро́вский) vuoteen 1944 saakka Akkerman (turk. Akkerman, rom. Cetatea Albǎ) on kaupunki ja piirikeskus Ukrainan Odessan alueen Bilhorod-Dnistrovskyin piirissä, Dnestrjoen länsirannalla, Moldovan rajan ja Mustanmeren välillä.[1][2][3] Kaupungista on aluekeskus Odessaan 89 kilometriä.[1]
Vuonna 2021 kaupungissa asui Ukrainan tilastokeskuksen arvion mukaan 48 197 ihmistä.[4] Vuonna 2001 väkiluku oli 51 890. Tuolloin väestöstä etnisesti ukrainalaisia oli 62 %, venäläisiä 28 %, bulgarialaisia 3,7 %, moldovalaisia 1,9 %; tämän lisäksi oli valkovenäläisiä, gagazeja, juutalaisia, kreikkalaisia, saksalaisia, puolalaisia, tataareja ja muita etnisiä ryhmiä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seutu on ollut asuttua pitkään. Antiikin kreikkalaiset perustivat nykyisen Bilhorodin alueelle noin vuonna 600 eaa. Tyras-nimisen kauppapaikan.[1] Bysanttilaiset rakensivat kutsuivat paikkaa Levkopoliksi.[1] paikalle linnoituksen ja antoivat sille nimen Asprocastron, joka merkitsee valkeaa linnaa.
Vuonna 1484 ottomaanit valtasivat kaupungin; keskiajalla kaupunki kuului Osmanien valtakuntaan, ja antoivat paikalle nimen Akkerman.[1] Vuonna 1826 kaupunki liitettiin Akkermanin sopimuksella Venäjän keisarikuntaan[1] (muun Bessarabian tavoin).
Osana ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäiseksi julistautunutta Bessarabiaa kaupunki siirtyi vuonna 1918 Romanian alaisuuteen.[1] Toisen maailmansodan aikana Romanian joukot valloittivat alueen kesällä 1941, ja tällöin alue kuului osana romanialaista Transnistrian kuvernementtia.[5] Puna-armeija valloitti alueen keväällä 1944, ja sodan jälkeen alue liitettiin osaksi Ukrainan neuvostotasavaltaa (1940) ja Neuvostoliittoa.[1] Neuvostoliiton hajottua kaupunki on kuulunut itsenäiseen Ukrainaan.
-
Bilhorod-Dnistrovskyin katedraali.
-
Akkermanin linnoitus.
-
Bilhorod-Dnistrovskyin rautatieasemaa edustoineen.
-
Paikallismuseon rakennus Bilhorod-Dnistrovskyissä.
-
Bilhorod-Dnistrovskyin satamaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j M. M. Šuljuk: Bilhorod-Dnistrovskyi (Білгород-Дністровський) Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine. 2003. Viitattu 17.7.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Viitattu 17.7.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Kaba, John: Politico-economic Review of Basarabia, s. 15. United States: American Relief Administration, 1919. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Marija Timoninoija & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 14.2.2022. Viitattu 17.7.2022. (ukrainaksi), (englanniksi)
- ↑ Governorate of Transnistria commissiononassisteddying.co.uk. Arkistoitu 20.7.2018. Viitattu 31.7.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bilhorod-Dnistrovskyi Wikimedia Commonsissa