Bernard Dowiyogo
Bernard Annen Auwen Dowiyogo (14. helmikuuta 1946 – 9. maaliskuuta 2003) oli naurulainen poliitikko, joka toimi maan presidenttinä yhteensä seitsemän kertaa vuosien 1976 ja 2003 välillä.
Dowiyogo valittiin Naurun parlamentin jäseneksi vuonna 1973, ja presidentiksi ensimmäistä kertaa 1976. Hän oli ensimmäinen ehdokas, joka voitti maan itsenäistymisestä vuonna 1968 saakka presidenttinä toimineen Hammer DeRoburtin, ja Dowiyogo toimi presidenttinä kaksi vuotta.[1] Seuraavan kerran hän toimi presidenttinä vuosina 1989–1995.
1980-luvulla Dowiyogo kritisoi Ranskaa ja Yhdysvaltoja atomiaseiden testauksesta Tyynenmeren alueella.[1]
1990-luvun lopun poliittisen kaaoksen aikana Dowiyogo oli Naurun presidenttinä viisi kertaa hyvin lyhyitä aikoja, vuosina 1996, 1998–1999, 2000–2001, tammikuussa 2003 ja uudestaan tammikuusta kuolemaansa asti maaliskuussa 2003. Hänen lyhin presidenttikautensa oli tammikuussa 2003, jolloin hän toimi presidenttinä vain kahdeksan päivää (9.–17. tammikuuta). Hänet tällöin korvannut René Harris oli presidenttinä vain päivän, minkä jälkeen Dowiyogo palasi valtaan 18. tammikuuta.
Dowiyogo kuoli diabeteksestä johtuneisiin sydänongelmiin George Washingtonin yliopistollisessa sairaalassa Washingtonissa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Bernard Dowiyogo, 57, President Of Pacific Island Nation of Nauru The New York Times. 11.3.2003. Viitattu 6.7.2010. (englanniksi)
Hammer DeRoburt (4 kertaa) | Bernard Dowiyogo (7) | Lagumot Harris (2) | Kennan Adeang (3) | Kenos Aroi | Ruben Kun | Kinza Clodumar | René Harris (4) | Derog Gioura | Ludwig Scotty (2) | Marcus Stephen | Freddie Pitcher | Sprent Dabwido | Baron Waqa